Monikielisyys näkyväksi, kielitietoutta kaikille! Suomalaisten kielitaito romahtanut - ei mikään pikku juttu, nyt on toimittava - JYUnity. Suomalaisten vallalla oleva ajatus siitä, että kyllä englannilla pärjää, on jo huolestuttava tilastollinen tosiasia.
Opetushallituksen tilastojen (Halvari, 2019) mukaan laaja kielitaito (enemmän kuin kahden vieraan kielen opinnot) alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Kun vuonna 2005 ylioppilaskirjoituksissa yli 18 000 abiturienttia kirjoitti lyhyen toisen vieraan kielen, vuonna 2019 vastaava luku oli enää 3 900. Toisen lyhyen vieraan kielen valitsee vain joka neljäs lukiolainen ja pitkän kielen alle joka viides. Näistä vain osa kirjoittaa aineen ylioppilaskirjoituksissa. Kapeneva ja yksipuolistuva kielitaito näkyy jo työelämässä. Suppea kielitaito ei siis ole vain yksilön ongelma vaan kansallinen kohtalon kysymys. Kuitenkin iso osa maailman ymmärtämistä edellyttää laajempaa kielirepertuaaria, sillä suomalaisten ymmärrys maailmasta ei voi perustua anglosaksisen maailman tulkinnoille eri maiden uutisista. Lukion oppimäärän suorittaneiden kielten valinnat vuosina 2010-2017.
Kielitaito rapistuu ja kapeutuu – vientiyrityksen päällikön neuvo nuorille: "Lukekaa niitä kieliä!" Kielten opiskelun suosio on laskenut jo vuosia, englannin kieltä lukuun ottamatta.
Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa se on pitänyt pintansa suoritettavien aineiden joukossa. Sen sijaan ruotsin kielen suorittavia on lähes puolet vähemmän kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Ranskan ja saksan kielen kohtalo on Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan samankaltainen. Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan kielten opiskelun suosion hiipumisen seurauksia voi vasta arvailla. – Käytännössä emme vielä tiedä vaikutuksia, joita sillä on vaikkapa Suomen talouteen. Kieliniekat ovat työelämän menestyjiä tulevaisuudessa — Kansainvälisessä siivousfirmassa puhutaan englannin ohella muun muassa viroa ja takalogia. Kansainvälisissä yrityksissä on jo tavallista, että työntekijät käyttävät saman päivän aikana monia eri kieliä.
Esimerkiksi siivousala on hyvin kansainvälinen. Pääkaupunkiseudulla jo yli puolet alan työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. — Siivousyrityksissä monikielisyys toteutuu hyvin. Niissä saatetaan käyttää virallisena kielenä englantia, mutta siivoojat puhuvat toisilleen muun muassa kiinaa, viroa ja venäjää, kertoo Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen lehtori Eeva Boström. Tämäntyyppinen tilanne on helsinkiläisessä Sivex Oy:ssä, jossa on siivoojia yhdeksästä maasta. . — Puhun miehelleni ja Martalle (Klimson) viroa, koska olemme virolaisia. Vanhusten koteja siivotessa tarvitaan suomea Palveluohjaaja Klimson osaa erinomaisesti viroa, suomea ja englantia sekä hieman venäjää, ruotsia ja saksaa. — Järjestelen siivouksien aikatauluja, tilauksia ja peruutuksia sähköpostitse ja puhelimitse. . — Ymmärrän suomea, mutten rohkene sitä liiemmin puhua.
Päivi Tuovinen. Facebook. Etusivu - Monikielisen oppijan matkassa - kielitietoista pedagogiikkaa - jyu OKL. Language Quiz: Can You Guess The Language By Listening? Who doesn’t love a punishing language quiz every now and then?
If you’re the type of language nerd who can’t back down from a challenge, then we entreat you to try your hand at the following quiz. We selected audio from eight different languages with varying levels of ubiquitousness (just enough to make you second-guess all your choices if you’re not already familiar with how they sound). It’s up to you to choose the correct one, but be warned — you’ll have to select your answer from among a series of choices that all sound very much like they could be correct. Tekstikappale / Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 // ePerusteet. Шоу «Удивительные люди». Белла Девяткина. Полиглот.
RSA Animate - Language as a Window into Human Nature. Henko-2014.pdf. Kielitaitoinen kansa? "Se ei ole kohta enää totta" Kielistudio Kellokosken lukiossa Tuusulassa ennen syksyn 2012 ylioppilaskuunteluita.
Kuvat Markus Pentikäinen. Hallituksen yritys kohentaa kieltenopiskelua peruskoulussa ei vakuuta opetuksen asiantuntijoita. Kesällä hyväksyttyyn tuntijakoon ja siihen kytkeytyviin uudistuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Lopulta voi käydä jopa niin, että kielten asema heikkenee. ”Tuntijako on sellaista nollasummapeliä”, sanoo vieraista kielistä vastaava opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. ”Taide- ja taitoaineiden aseman vahvistamiseen oli nyt kovat paineet.
Mustaparran mielestä koko kielikeskustelu on jäänyt pakkoruotsi-aiheen alle. Peruskoululaisten kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan. Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja ruotsia. Lukio ei juuri korjaa tilannetta; sielläkin lähes puolet oppilaista opiskelee vain kahta kieltä. Ryhmäkoolla voi keplotella Ruotsinkin tilanne outo Englanti jyrää muut. Frys Planet Word 1. Sprechen Sie Deutsch? Yhä useammalle tämä on hepreaa - Talouselämä. Suomalaisten kielitaito uhkaa supistua pelkäksi englannin osaamiseksi.
Tampereen yliopisto sanoo tiedotteessaan, että vieraiden kielten opetus Suomen peruskoulussa ja lukiossa on voimakkaasti supistunut. Suurin osa koululaisista opiskelee vain englantia ja ruotsia. Työelämässä ei pian ole juurikaan saksan, ranskan tai venäjän osaajia - puhumattakaan niistä, jotka osaisivat ulkoeurooppalaisia kieliä kuten kiinaa, japania tai arabiaa. Valaiseva esimerkki: Vuonna 1984 lyhyen saksan ylioppilaskirjoituksen suoritti lähes 18 000 ylioppilaskokelasta, kun määrä vuonna 2010 on alle 3 000. Kuitenkin myös ruotsia opiskeltiin 30 vuotta sitten ainakin yhtä paljon kuin nykyään. Yliopisto toteaa, että erityisen haitallista kansainvälisissä yhteyksissä on se, että kielitaidon kaventuessa katoaa myös muiden kulttuurien tuntemus, mikä avaa tietä ennakkoluuloihin ja perusteettomiin mielikuviin pohjautuville kannanotoille.
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin. Tilaa uutiskirje. Capital - You need to go back to school to relearn English. Until seven years ago, Chicago-born Ben Barron had worked only with fellow Americans.
But when he took a job with Zurich Insurance Company, an international company headquartered in Switzerland, Barron found that his new colleagues across Europe, who used English as a shared language, had difficulty understanding him. “Fortunately I was surrounded by people who would stop and say things like, ‘So what do you mean by that?’ And make me clarify,” he recalls.