Jyrki Kasvi: Leikitään tuottavuutta
Euroopan velkakriisi on peittänyt näkyvistä sen, että Suomen vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun perusta, työn määrän kasvu, on loppunut. Työikäisten suomalaisten määrä on kääntynyt laskuun, eikä nouse ainakaan pariin vuosikymmeneen. Työvoiman väheneminen tarkoittaa kansantalouden supistumista, ellei Suomessa tehdyn työn tuottavuus kasva vähintään yhtä nopeasti kuin suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Käytännössä kansantalouden pieneneminen tarkoittaa suomalaisten elintason laskua, sillä vaikka työikäisten määrä laskee, suomalaisten määrä ei laske. Ei ihme, että tuottavuudesta on saarnattu viime vuosina niin paljon. Tuottavuus on hyvin yksinkertainen yhtälö: työn tulos jaettuna työn määrällä. Käytännössä tuottavuuden nousu tarkoittaa, että samalla määrällä työtä tehdään entistä enemmän tuotetta tai palvelua. Tuottavuuden parantaminen ei kuitenkaan välttämättä aina paranna työn kannattavuutta. Erityisesti on keskusteltu kuntien ja valtion tuottavuudesta. Arvonlisävero nousi jo. Jyrki J.J.
Thoughts on work, productivity and change
Everybody seems to “know” that the only way a worker can produce more and be more productive is by working longer hours or by working harder. This has led to the view that the key management responsibility is for the performance of the people. This, however, is too narrow a definition. The way we should think today is that the key responsibility is for the application and performance of knowledge. The industrial firm is a conservative institution. It tries to maintain stability and often tries to maintain the problems that it was originally the solution to. The task today is asking: “If we did not do this already, would we go into it knowing what we know now and knowing what technologies and new tools have become available?” Workers in industrial-age firms were used to and comfortable with the rules that limited the scope for their initiative. The competitive edge of learning comes from the ability to connect with new information and people as and when they are needed. Like this:
Suomi on työryhmien luvattu maa
Lähes päivittäin kuulemme asetetuista työryhmistä tai työryhmien valmistuneista mietinnöistä. Yle Uutiset vertaili ministeriöiden asettamien työryhmien määrää viiden viime vuoden aikana. Tilastoissa johtaa valtiovarainministeriö, joka asetti vuosina 2008-2012 yhteensä 293 työryhmää. Häntäpäässä on ulkoasiainministeriö, joka asetti vastaavassa ajassa 16 työryhmää. Luku kertoo ministeriöissä asetetut työryhmät. Työryhmien lisäksi ministeriöt asettavat komiteoita, toimikuntia, lautakuntia, neuvottelukuntia, selvityshenkilöitä ja niin edelleen. Kaikki työryhmät eivät välttämättä löydy valtioneuvoston hankerekisteristä. Valtiovarainministeriöllä käynnissä 123 työryhmää Hankerekisterin mukaan valtiovarainministeriö johtaa paitsi asetettujen työryhmien lukumäärässä myös tällä hetkellä käynnissä olevien työryhmien määrässä. Valtiovarainministeriön tietojohtaja kieltäytyy arvioimasta sitä, ovatko kaikki työryhmät tarpeellisia. Työryhmät voivat olla edullisia - tai kalliita
Knowmad Society - Welcome
Mitä hyötyä kutsumuksellisesta työstä on?
Erään helsinkiläisen pubin seinällä oli sitaatti edesmenneeltä huippukoomikko George Carlinilta. Se kuuluu näin: Kas, vihaatko työtäsi? Tämä kuvastaa hyvin vielä 1900-luvulla vallinnutta asennetta työtä kohtaan. Tosiasiassa silloin, kun ihminen tekee itsessään palkitsevaa työtä, seuraukset hyvinvoinnille ovat dramaattiset. Mutta kutsumus ei ole hyväksi vain työntekijälle. Mistä oman kutsumuksen sitten löytää? Bob Dylan sanoi kerran, että menestyksekäs ihminen on sellainen, joka herää aamulla ja menee illalla nukkumaan – ja tekee siinä välissä niitä asioita, joita haluaa. Teksti on ote tällä viikolla julkaistavasta uutuuskirjastani Upeaa työtä!
How to Fix Your Soul - Umair Haque
This crisis has been lurching on — and on — for half a decade now. No wonder that, as a good friend remarked to me the other day, everyone we know (young, dumb, and hopelessly awesome) seems foot-draggingly tired, existentially fatigued — literally world-weary. So much human potential squandered for such a significant chunk of time in a life; so much time spent grinding one’s wheels can, it’s true, exhaust one’s fuel for living; can come to leave one feeling stuck in the existential desert. So what happens now? More of the same — a perma-crisis whose human toll on you and I seems to be a kind of crisis-malaise, a habituation to human heartache, the dulling of the once-razor-sharp edge of what could have been? Is that it — all there is, for us, this “lost” generation? Not a chance. We’re on the cusp of what I call The Human Age: an age in history rich with Big Ideas about, and Great Transformations towards, eudaimonia — life lived meaningfully well. Let me explain. So here’s my answer.
Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan
Vuonna 2005 Applen toimitusjohtaja Steve Jobs piti kuuluisan puheen Stanfordin ylioipston valmistujaisissa. Puheessan Jobs sanoi näin: Työ on suuri osa elämääsi, ja ainoa tapa olla todella tyytyväinen työhösi on tehdä upeaa työtä. Ainoa tapa tehdä upeaa työtä on tehdä työtä, jota rakastat. Jos et ole löytänyt sitä vielä, jatka etsimistä – äläkä tyydy vähempään. Minusta on aivan älytöntä, että kulttuurimme pitää työtä välttämättömänä pakkona, joka pitää raataa pois, jotta saat vuokran maksettua. Uudessa kirjassani Upeaa työtä! Kutsumus ei kuitenkaan yksin riitä – jollainhan se vuokrakin pitää saada maksettua. Kirjan kolmas osa käsittelee työnhakua. Lopuksi, kaikkien meidän kutsumuksemme eivät kohtaa olemassaolevia työmarkkinoita. Työsi on parhaassa tapauksessa yksi elämäsi parhaimmista rakkaustarinoista. Tilaa kirja täältä.
Jyrki Kasvi: Projektipöhö imee Suomen mehut
Ennen projektin alkua se pitää suunnitella; Ilman yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa projektille on turha yrittää saada rahoitusta. Jokainen hakemus ei tietenkään tärppää eli hakemuksia on kirjoitettava monta. Esimerkiksi yliopistoissa jopa kolmannes tutkijan työajasta voi kulua rahoituksen hankkimiseen. Tilastoissa ja raporteissa nämä tunnit eivät näy, sillä ne kirjataan edellisiin projekteihin tehdyksi työksi. Toki myös hankkeiden valmisteluun voi saada julkista rahaa, kunhan kirjoittaa ensin projektisuunnitelmankirjoitussuunnitelman. Tutkijakoulutukseen tarvitaankin ehdottomasti kaikille pakollinen 'Projektirahoitus ja luova raportointi' -opintokokonaisuus. Projektiryhmien kokoukset ja raporttien kirjoittaminen voivat viedä valtaosan projektien varsinaisista työtunneista. Kuinka paljon aikaa jää varsinaiseen tutkimukseen ja kehitykseen? Miksi näitä kalliilla hankittuja tietoja ei hyödynnetä, on suomalaisen innovaatiojärjestelmän suuri mysteeri. Jyrki J.J.
Why Work Doesn't Happen At Work & 14 Other Talks That Challenge Convention
Seth Godin: “How to get your ideas to spread”:Best for: EntrepreneursEverybody’s favorite marketing sage knows a thing or two about ideas, both good and bad. To him, what matters now is not how great a product or innovation is, but to what degree you can capture busy people’s attention with it. That being the case, weird and even bad ideas are preferable to pretty good ideas. If you want out-of-the-box thinking, this is the talk for you.Graham Hill: “Less stuff, more happiness”:Best for: ShopaholicsWait, less stuff? This is a cross-post from onlinecollegescourses.com; Why Work Doesn’t Happen At Work; image attribution flickr user nist6ss
