Psykologian historiassa on ollut erikoisia kokeita - Tiede - Päivän lehti - Helsingin Sanomat 1919: Pikku-Albert oppi pelkäämään eläimiäBehavioristisen psykologian johtohahmo John B. Watson halusi osoittaa vuonna 1919, että Pavlovin koirakokeiden tunnetuksi tekemä klassinen ehdollistaminen tehoaa myös ihmisiin. Tunnetuimmassa kokeessa Watson valitsi jatko-opiskelija Rosalie Raynerin kanssa koehenkilöksi paikallisesta sairaalasta alle vuoden ikäisen lapsen. Watson antoi Albert-vauvan leikkiä laboratoriossa rotan kanssa. Watsonin mukaan tämä sai lapsen pelkäämään rottaa. Lopulta Albert kammosi Raynerin turkistakkia ja joulupukiksi pukeutuneen Watsonin tekopartaa. Watson ei koskaan opettanut Albertia eroon peloistaan, vaan lapsi sai jäädä elämään niiden kanssa. Vuonna 2014 kaksi amerikkalaista psykologia onnistui jäljittämään todennäköisen Albertin. Ei ole kiistatonta tietoa, mistä koirapelko johtui.
The 100 Best Young-Adult Books of All Time We’re living in a golden age of young-adult literature, when books ostensibly written for teens are equally adored by readers of every generation. In the… We’re living in a golden age of young-adult literature, when books ostensibly written for teens are equally adored by readers of every generation. In the likes of Harry Potter and Katniss Everdeen, they’ve produced characters and conceits that have become the currency of our pop-culture discourse—and inspired some of our best writers to contribute to the genre. LIST: The 100 Best Young Adult Books of All Time Little, Brown The Absolutely True Diary of a Part-Time Indian (Buy here) By Sherman Alexie. See 17 authors’ favorite books for young readers. Read about how author Meg Wolitzer was inspired by Sylvia Plath’s Bell Jar. It’s your turn: By the editors of TIME, with reporting by Daniel D’Addario, Giri Nathan and Noah Rayman. Updated: Because of a duplication, Tarzan of the Apes has been added.
Asiantuntija suosittelee: ulkoista ajattelu - Tietoa Varmasta - Varma Uutinen | 03.03.2014 Aikaa emme voi hallita. Hallitkaamme siis ajan käyttöä. Ihminen on biologialtaan lähes samanlainen kuin 40 000 vuotta sitten, mutta kulttuurinen ympäristömme on muuttunut viimeisten satojen vuosien aikana huimasti. Vasta maanviljelys herätti tarpeen jonkinlaiselle kalenterille, joka kertoo kauanko kevään tuloon kestää ja milloin on sadonkorjuun aika. Kun luolaihmisen biologisilla ominaisuuksilla on selvittävä jatkuvasti kilkahtelevista sähköposteista, puheluista, palavereista ja ”tulipalojen sammutteluista”, ei ole ihme, että ihminen kuormittuu. – Ihminen pystyy edelleenkin käsittelemään vain 3-4 asiaa yhtä aikaa, muistuttaa Varman työkykyjohtamisen valmennuksen esimiespäivässä 27.2. puhunut tutkija ja kouluttaja Tapani Riekki Filosofian Akatemia Oy:stä. Työmuistiaan voi harjoittaa jonkin verran usein toistuvia tehtäviä varten. Esimiehen ajattelunhallinnasta ja älykkäistä työtavoista puhunut Riekki työskentelee kognitiivisen psykologian ja neurotieteiden parissa.
Does Nature Make Us Happy? Marilyn Price-Mitchell In today’s age of high technology, research shows that our hunger for the natural world still endures. In fact, our connections with nature could just be the best medicine for people of all ages—improving our health, happiness, and well-being. Few would disagree that our natural and cognitive worlds have grown disconnected. We don’t have to look far into history to know that humans evolved in natural settings and were deeply connected to their ecological environments. Several particularly interesting studies were published recently in Environment and Behavior by John Zelenski and Elizabeth Nisbet. The Link between Nature and Happiness Zelenski and Nisbet conducted two studies with one question in mind: Is the link between nature and happiness independent from the other things that make us feel emotionally connected to life, like family, country, culture, music, and friends? Important Findings on Nature Relatedness Ecopsychology and the Future of Planet Earth Author
Psykologian jättiläinen Sigmund Freud | Elävä arkisto Freudilainen lipsahdus, kompleksit, torjunta, tiedostamaton… Sata vuotta vanhat termit vaikuttavat kielessämme ja freudilainen ajattelu läpäisee yhä niin taidetta kuin tiedettäkin. Mutta millainen mies Sigmund Freud oli ja miten psykoanalyysi sai alkunsa? Museoksi muutetun lontoolaisen asunnon alakerrasta löytyy sohva, jolla psykoanalyysi syntyi. Sigmund (alun perin Sigismund), Freud syntyi vuonna 1856 Freidergissa Itävallassa (nykyään Příbor, Tšekki) juutalaiseen perheeseen. Yliopisto-opintonsa Freud aloitti oikeustieteen parissa, mutta siirtyi sitten lääketieteeseen ja erikoistui neurologiaan. Freud avioitui Martha Bernaysin kanssa vuonna 1886 ja heille syntyi kuusi lasta. Oma vastaanotto ja psykoanalyysin synty Oman vastaanottonsa ja hysteria-potilaiden hoidon myötä Freud jatkoi oman psykologisen teoriansa kehittelyä. Freud oli alkuun kiinnostunut hypnoosista, mutta huomasi sitten potilaan vapaan assosioinnin olevan tehokkaampaa. Tiedostamatonta tavoittamassa Freudilaista taidetta
The Power of 'Good Enough' — Atlantic Mobile How settling can make people happier and more satisfied than gunning for "the best" Over a decade ago, psychologist Barry Schwartz published what might be the ultimate psychological life-hacking tome, The Paradox of Choice: Why More Is Less. In it, Schwartz argues that the modern world's smorgasbord of options—Brawny or Bounty? The book spawned the usual TED talks and counterintuitive Internet takes. One of my favorite Schwartzisms is this: If you ever aren't sure if you attended the very best party or bought the very best computer, just settle for "good enough." The reason this happens, as Schwartz explained in a paper with his Swarthmore colleague Andrew Ward, is that as life circumstances improve, expectations rise. As people have contact with items of high quality, they begin to suffer from “the curse of discernment.” Whenever you need a new laptop, call up one of your maximizer friends and say, “What laptop did you buy?”
Väitös: Alakoulun oppimiseroja selittävät asenteet, ajankäyttö, kaverit ja koulu - Koulu Alakoulun oppilaiden omat asenteet koulunkäyntiin vaikuttavat paljon oppimiserojen syntyyn, selviää Helsingin yliopistossa marraskuussa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella. Kiinnostuksen määrä tehtäviä kohtaan ennusti myöhempää suoritusta, mutta sen sijaan yleisempi oppimista koskevat asenteet eivät olleet tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä tehtävästä suoriutumiseen. "Asenteiden ja kiinnostuksen muutos oli osin luokka- ja kaveriryhmätason ilmiö. Tutkimuksessa käytettiin kolmea seuranta-arviointiaineistoa kahden kaupungin alueelta: Helsingistä mukana oli 608 oppilaan satunnaisotos, jossa oppilaita seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun.
The Positive Power of Negative Thinking But Mr. Robbins and his acolytes have little time for physics. To them, it’s all a matter of mind-set: cultivate the belief that success is guaranteed, and anything is possible. One singed but undeterred participant told The San Jose Mercury News: “I wasn’t at my peak state.” What if all this positivity is part of the problem? Consider the technique of positive visualization, a staple not only of Robbins-style seminars but also of corporate team-building retreats and business best sellers. Or take affirmations, those cheery slogans intended to lift the user’s mood by repeating them: “I am a lovable person!” Even goal setting, the ubiquitous motivational technique of managers everywhere, isn’t an undisputed boon. Though much of this research is new, the essential insight isn’t. Buddhist meditation, too, is arguably all about learning to resist the urge to think positively — to let emotions and sensations arise and pass, regardless of their content. Mr.
Tapaus Lubitzin jälkeen – Voiko psykologisista testeistä päästä läpi valehtelemalla? Saksalaisen Spiegel onlinen mukaan on julkinen salaisuus, että useat toimijat tarjoavat esimerkiksi lentokoulutukseen hakijoille erityisiä kursseja, joilla psykologisiin soveltuvuusarviointeihin voisi valmistautua. Tällaisen preppauskurssin hinta saattaa olla useita tuhansia euroja. Hyvän psykologisen testin kehittäminen vie jopa 20 vuotta. Parhaimmillaan soveltuvuusarviointi toimii lyhennettyjä simulaationa, jolla hakija pystyy näyttämään tyylinsä tehdä töitä sekä myös sosiaalisen tyylinsä. Soveltuvuusarvioinneissa työnhakijalla on taipumus kaunistella totuutta. – Kun oli oletus, että ihmiset kaunistelevat vain työhön liittyviä asioita, niin selvisi, että he kaunistelevat sitä, että olen hyvä tyyppi. Preppauskurssin käymällä ei pysty muuttamaan persoonaansa Psykologipiireistä kantautuneiden tietojen mukaan Suomessakin olisi ainakin jollakin vakavuudella yritetty käynnistää soveltuvuusarviointeihin auttavaa preppausta. Väsyneenä ei jaksa olla mukava ja joustava