Tyynenmeren roskapyörre paljastui jopa kuusitoista kertaa suuremmaksi kuin luultiin – Meressä vellova kaatopaikka on lähes viisinkertainen Suomen pinta-alaan nähden - Ulkomaat. Tyynenmeren roskapyörre paljastui jopa kuusitoista kertaa suuremmaksi kuin luultiin – Meressä vellova kaatopai Kalifornian ja Havaijin välissä meressä velloo kaatopaikka, joka on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen ja paljon suurempi kuin aikaisemmin on luultu, kertoo tuore tutkimus.
Muovijäte on yksi suurimmista maailman meriä uhkaavista saasteongelmista, ja merivirrat ja pyörteet keräävät muovia tietyille merialueille. Niistä tunnetuin lienee Havaijin lähellä lilluva Tyynenmeren jätepyörre, joka havaittiin ensimmäisen kerran 1980-luvun loppupuolella. Nature-lehdessä torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan pyörteessä on muoviroskaa huomattavasti aiempia arvioita enemmän, ja se kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Hollantilaisen The Ocean Cleanup -säätiön johtamassa tutkimushankkeessa roskapyörrettä kartoitettiin kahden vuoden ajan ilmakuvien ja pintanäytteiden avulla. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy. Tutkimukset: Golf-virran heikkeneminen näkyy jo Amerikan rannikolla. Tutkijat ovat tehneet mallin Atlantin merivirran voimakkuudesta hyödyntäen havaintoja veden lämpötilan sekä merenpohjan sedimentin muutoksista.
Ulkomaat 11.4.2018 klo 22:26päivitetty 11.4.2018 klo 22:36 Valtameritutkijat kykenevät jo havaitsemaan Golf-virran heikkenemisen vaikutukset, kerrotaan tänään keskiviikkona Nature-tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistuissa tutkimuksissa. Saksalaisen Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin tutkimuksessa arvioidaan, että niin sanottu Atlantin termohaliinikierto (AMOC), jonka osa Golf-virtakin on, on hidastunut 1900-luvun puolivälin jälkeen 15 prosenttia. Veden virtaus on hitaimmillaan 1 500 vuoteen, tutkijat sanovat. Instituutin tutkijat ovat seuranneet meriveden virtauksen muutoksia vuodesta 2004 lähtien. 14 vuoden ajanjakso on lyhyt, mutta tutkijat ovat kehittäneet mallin, jolla havainnoista voidaan päätellä pidemmän ajanjakson kehitys. Virtauksen hidastuminen näkyy esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla. Lähteet: AP. Ihmeaineesta saasteeksi. Muoviton meri -video — Luonto-Liitto.
Meriroskahaaste > Mikä meriroska? Meret pursuavat roskaa.
Suurin osa siitä on peräisin maalta. Itämeren roskasta valtaosa on muovia. Maailman meriin päätyy joka minuutti arviolta rekkakuormallinen roskaa. Sitä on roppakaupalla myös Itämeren rannoilla, pohjassa, pinnalla ja eliöissä. Suomen merenrantojen roskista jopa 90 prosenttia on muovia. Nykyisellä tahdilla vuonna 2025 merissä on kilo muovia jokaista kolmea kalakiloa kohti. Mitä haittaa meriroskasta on? Meriroska tappaa vuosittain miljoonia merieläimiä, jotka takertuvat roskiin ja syövät niitä. Merten muoviroskat voivat sisältää haitallisia kemikaaleja ja kuljettaa taudinaiheuttajia ja vieraslajeja. Kun mereen joutunut muovi lopulta hajoaa, se ei katoa mihinkään vaan muuttuu pienemmäksi ja haitallisemmaksi mikromuoviksi. Mistä roska päätyy meriin? Jopa 90 prosenttia meriroskasta on peräisin maalta. Merten roskaantuminen johtuu osittain yksittäisten ihmisten asenteista ja kulutusvalinnoista. Roskaa päätyy mereen myös rakentamisesta, teollisuudesta ja liikenteestä.
Meriroskahaaste. Tyynestämerestä löydettiin jo toinen jättimäinen jätelautta - kokoluokka on taas käsittämätön - T&T. Arvio: Merissä on enemmän muovia kuin kaloja vuoteen 2050 mennessä - Taloussanomat. Valtamerissä on painon perusteella enemmän muovia kuin kaloja vuoteen 2050 mennessä.
Näin arvioidaan uudessa raportissa, jossa myös tarjotaan ratkaisua asiaan, kertoo yhdysvaltalainen Meriin päätyy muovipakkauksia samaan tahtiin kuin sinne kipattaisiin täysi jäteautollinen kerran minuutissa. World Economic Forumin ja Ellen MacArthur -säätiön mukaan tällä hetkellä suurin osa maailman muovipakkauksista käytetään vain kerran ja vain 14 prosenttia niistä kierrätetään. Muovipakkausten materiaalin arvosta 95 prosenttia, jonka arvo on 80–120 miljardia dollaria vuosittain, menee hukkaan. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy Raportti visioi maailmantaloutta, jossa muovista ei tule jätettä. Raportissa ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä maailman muoviteollisuus kuluttaa 20 prosenttia kaikesta öljyntuotannosta ja 15 prosenttia vuotuisesta hiilitaseesta.
Raportti hahmottelee konkreettisia toimia muutoksen toteuttamiseksi. Kuorintavoiteista ja suihkugeeleistä päätyy miljardeja muovihelmiä maailman meriin – Yhä useampi maa kieltää kosmetiikan mikromuovit. Yksi suihkukäynti voi huuhtoa viemäriin jopa 100 000 pienenpientä muovihelmeä.
Yhdysvallat ja Britannia ovat kieltäneet mikrohelmet, EU vielä miettii. mikromuovit 22.1.2018 klo 10:20päivitetty 22.1.2018 klo 12:28 Britanniassa moni joutuu tänä vuonna sanomaan hyvästit lempisuihkugeelilleen tai -kuorintavoiteelleen. Mikrohelmiksi kutsuttavien mikromuovien käyttö kosmetiikan ja hygieniatuotteiden valmistuksessa on nimittäin maassa kielletty tämän vuoden alusta alkaen. Niitä sisältävien tuotteiden myyntikielto tulee voimaan heinäkuussa. Mikrohelmillä tarkoitetaan 0,1 – 0,5 millimetrin kokoisia, korkeintaan viisimillisiä muovirakeita, joita käytetään iholta pois pestävissä tuotteissa kuten kuorintavoiteissa, suihkugeeleissä, hammastahnoissa tai parranajogeeleissä.
Jätevesien mukana miljardeja muovihelmiä kulkeutuu maailman meriin – ja siellä kalojen ja muiden merenelävien ravintoketjuun. Yhdysvalloissa kielto jo voimassa, EU selvittää Tasalaatuista raaka-ainetta – Ne eivät raavi tai naarmuta. Ruotsi kieltää mikromuovin käytön, Suomessa rajoitukset perustuvat yhä vapaaehtoisuuteen – K-ryhmä poisti kosmetiikastaan mikromuovirakeet. Monen ihon kuorinta- ja pesuaineen pikkuruiset rakeet ovat muovia.
Ne päätyvät purkeista ensin lavuaariin tai suihkun viemäriin, sieltä jätevesiin ja lopulta kalojen ja merilintujen ruuaksi. Miljardit ihmiset nielevät päivittäin mikromuovia juomaveden mukana, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus. Vesistöihin päätyvät mikromuovit ovat pitkäikäisyytensä vuoksi ympäristöriski. Useissa maissa on otettu käyttöön lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja mikromuovien vähentämiseksi. Suomessa rajoitukset ja kiellot perustuvat yhä vapaaehtoisuuteen.
Suomessa vapaaehtoista Vuonna 2015 eurooppalainen Cosmetics Europe antoi kosmetiikkateollisuudelle suosituksen luopua kosmetiikan mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi Ruotsi on kieltämässä meriä kuormittavan mikromuovin käytön tietyissä kosmetiikkatuotteissa. Britannian parlamentin ympäristövaliokunnan teettämän raportin mukaan brittiläisten peseytymisistä huuhtoutuu mereen 86 tonnia mikrohelmiä vuodessa.
Muovia mutustelevasta madosta toivotaan maailmanpelastajaa - Ulkomaat.