Untitled. Maailman väkiluku. Katso pysäyttävä kartta - näin Suomi autioituu. Tilastokeskuksen kartta paljastaa, kuinka kasvukeskuksiin keskittyvä Suomi käy harvemmaksi ja autiommaksi.
Unohdetut autiotalot peittyvät lumeen talvisin. ISMO PEKKARINEN/AOP Tilastokeskuksen ruutuaineistoon, eli karttaruutuihin pohjautuviin tilastoaineistoihin kuuluva kartta Suomen aluerakenteen autioitumiskehityksestä kertoo, mistä Suomessa muutetaan pois. Kartan punaiset pisteet osoittavat neliökilometrin tarkkuudella vuosien 2005-2015 aikana vakituisista asukkaista tyhjentyneet karttaruudut. Kartasta käy ilmi, että autioitumista tapahtuu koko Suomen alueella, mutta eniten Itäisessä Suomessa.
Kartan juuret ovat vahvasti Porissa. Aro kertoo Iltalehdelle, että kartta kuvaa tosiasiassa kolmen samanaikaisen kehityksen - keskittymisen, harvenemisen ja autioitumisen - seurausta. . - Ne kaikki ovat samaan aikaan päällekkäin liikkeessä, mikä aiheuttaa sitä, että alueiden välinen ja sisäinen polarisaatio kiihtyy, kun molemmat ääripäät vaikuttavat samaan aikaan alueiden kehitykseen, hän kuvailee. Suomen väestö. Suomen väestötiheys kunnittain, asukasta neliökilometriä kohden Suomen väestö koostuu Suomen asukkaista, joiden määrä, eli Suomen väkiluku 31. syyskuuta 2018 oli 5 520 535 henkeä.[4] Suomi on yksi Euroopan harvimmin asutuista maista; väestötiheys on suhteellisen alhainen, noin 18 ihmistä neliökilometrillä.
Väestö on jakaantunut maantieteellisesti hyvin epätasaisesti – suurin osa suomalaisista elää rannikon tuntumassa, maan etelä- ja lounaisosissa. Yli miljoona asuu pääkaupunkiseudulla. Lapissa asuu vain kaksi ihmistä neliökilometrillä. Suomi on uskonnon ja äidinkielen suhteen varsin homogeeninen maa, 88,0 prosenttia suomalaisista on suomenkielisiä[5] ja 70,9 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon[6]. Suomen väestö on verrattain korkeasti koulutettua. Väestön rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 513 130 asukasta, joista 2 719 131 oli miehiä ja 2 793 999 naisia[10]. Suomen suuret ikäluokat ovat vuosina 1945–1949 syntyneitä. Lehtien jakelu maaseudulla vaarassa postikilpailun kiristyessä.
Postin jakelu avautuu kilpailulle.
Haja-asutusalueilla kalliista palvelusta saatetaan tinkiä. Suomessa on totuttu saamaan sanomalehti kotiin, mutta postikilpailun avaaminen saattaa jopa vaarantaa lehtien jakelun maaseudulla. Kotimaa 11.6.2009 klo 21:03päivitetty 11.6.2009 klo 21:56 Itellan eli entisen Postin kilpailu kiristyy lähitulevaisuudessa, kun Euroopan postipalvelupykälät uudistuvat. . - Kustannuksia voi tulla lisää ja sehän on sellainen huoli, mikä meillä on.
Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen arvioi jakelukustannusten nousevan väistämättä. - Ihan varmasti kallistuu, koska kaikki kustannukset kallistuvat. Postiala ennennäkemättömässä muutoksessa Postin eli Itellan rahantekokoneet yskivät muutenkin maailman muuttuessa. . - Koko EU-direktiivin lähtökohta on se, että kilpailu tulee kaupunkeihin tai kilpailua tulee sinne, missä on helppoa toimia ja meidän on lähdettävä siitä oletuksesta, että näin tapahtuu myös Suomessa, Itellan toimitusjohtaja Alho valaisee. Kyläkoulu suljetaan ilman katkeruutta: "Meidän koulu ansaitsee hienon ja arvokkaan päätöksen" Lappeenrannan Partalan kyläkoulussa kevät on historiallinen, sillä koulun lähes satavuotinen toiminta päättyy.
Koulun ja kylän väki päättivät tehdä koulun lopettajaisista riemukkaan juhlan. LappeenrantaPienessä Partalan kyläkoulussa lasten laulu kuuluu jo pihalle saakka. Sisällä koulussa on meneillään laulunäytelmän harjoitukset. Jos jotain, niin koulun 34 oppilasta ovat oppineet käyttämään ääntään. Toki he ovat oppineet paljon muutakin. . – Täällä on ollut hauskaa. Lappeenrannan Partalan kyläkoulussa kuluva kevät on historiallinen, sillä koulun lähes satavuotinen toiminta päättyy. Kahden opettajan pikkukoulu Satu Hörkkö on käynyt samaa koulua ensimmäisestä luokasta asti. Siksi on oikeastaan yllättävää, että koulun loppuminen ei Partalan kylässä aiheuta perinteistä hautajaistunnelmaa. . – Lähdettiin suunnittelemaan tätä juhlaa ilon kautta, sanoo Partalan kylätoimikunnan puheenjohtaja Kaisa Rautakannel. Kauppa-autoja on koko Suomessa enää kuusi – ”Hautausmaa on suurin kilpailijamme” Kello on seitsemän aamulla kun Petri Huoponen lastaa keltapunaista kauppa-autoaan.
Peruselintarvikkeiden lisäksi autosta voi ostaa tuoreita paistotuotteita, vihanneksia ja itse jauhettua jauhelihaa. Päivän ajoreitti kulkee mutkaisia hiekkateitä pitkin eteläsavolaisella maaseudulla: Kutemajärvellä, Luusniemellä, Haukivuorella. Haukivuori on näistä asutuskeskuksista suurin hieman yli kahdellatuhannella asukkaallaan. Kesäisin Huoposen luotsaaman Kutemajärven talouskaupan kaksi kauppa-autoa lennättävät sorakiviä maaseutureiteillä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa kuutena päivänä viikossa. Helsinki purki romanien hökkelikylän Kalasatamassa. Kaupunki tyhjensi ja purki romanikerjäläisten Kalasatamaan pystyttämät majat.
Osapuolten kesken on sovittu, että romanit voivat siirtää tavaransa suojaan sillan alle. Kiinteistöviraston edustajat lupaavat, että tavarat saavat olla sillan alla vajaan viikon ajan. Kotimaa 27.10.2009 klo 09:28päivitetty 20.4.2012 klo 21:57 Helsingin Kalasatamaan majoittuneet romanit yrittivät vielä aamulla vedota paikalle tulleisiin puolenkymmeneen poliisiin, että leirin hajotusoperaatio pysäytettäisiin. Kaupunki kuitenkin pysyi tyhjennysmääräyksessään. Yksi romanialaisten asumiskäytössä olleista konteista vietiin pois jo maanantaina.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo, että nyt häädetyille romaaneille on tarjottu mahdollisuus leiriytyä Rastilassa. Maailman tilastot reaaliajassa. Matkailijoille järjestetään kierroksia Rio de Janeiron slummeissa.