Turun yliopiston video: Mitä yhteistä on neandertalinihmisellä ja nykyihmisellä? - Paikalliset - Turun Sanomat. Helsingissä syntyvyys on historiallisen alhaalla – Uudenmaan kokonaishedelmällisyysluku on koko Suomen alhaisin - Kaupunki.
Pian joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen – Päättäjät havahtuivat nopeaan muutokseen ja sen seurauksiin - Kaupunki. Pian joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen – Päättäjät havahtuivat nopeaan muutokseen ja sen seurauksii Helsinki ei ole enää sama paikka kuin 25 vuotta sitten, kun apulaispormestari Nasima Razmyar kaupunkiin. ”Onhan se pysäyttävää ajatella, miten erilaiselta tämä kaupunki näytti vielä viisitoista vuotta sitten.
Helsinki on muuttunut”, sanoo kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava Razmyar. Mainos (Teksti jatkuu alla) Muutoksen huomaa ja kuulee katukuvassa, kouluissa, työpaikoilla, metroasemilla, ravintoloissa ja myös kaupungin palveluissa. On kyse vieraskielisten määrän kasvusta Helsingissä. Vieraskielisellä tarkoitetaan ihmistä, jonka virallinen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Nyt Helsingin suurimmat puolueet ovat heränneet siihen, että kaupungin palvelut laahaavat perässä. ”Lyhyessä ajassa muutos on ollut valtava ja vauhti on hurja.
Vieraskieliset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Suomen kielen opetusta pitäisi lisätä. Vauhdilla ikääntyvä Vesanto kamppailee palveluistaan - Kotimaa. Vesanto Kirkonkylän raitti on hiljainen maaliskuisena keskiviikkoaamuna.
Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna vähiten lähes 50 vuoteen - Kotimaa. Suomen väkiluvun kasvu oli viime vuonna yhtä alhaista kuin vuonna 1970.
Se tarkoittaa, että väestö on kasvanut viimeksi ollut näin vähän lähes viisikymmentä vuotta sitten. Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 4 789 ihmisellä, kertoo Tilastokeskuksen väestörakennetilasto. Mainos (Teksti jatkuu alla) Vuoden 2018 aikana suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä laski yli 36 000 ihmisellä. Sen sijaan vieraskielisten määrä kasvoi samaan aikaan noin 103 000:lla. "Itkisinkö muka täällä jotain salmiakkia" – Katso Suomi-imperiumista, missä maailmalle lähteneet suomalaiset työskentelevät, rakastavat ja downshiftaavat. Reija Härkönen - Haloo hallitus, meillä olisi tällainen... Ulkomaalaistaustaiset. Vuoden 2017 tiedot päivitetään sivulle elokuussa 2018.
Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan 365 000. Tältä sivulta löydät tietoa väestöstä syntyperä-luokituksen mukaisesti. Sivulla tarkastellaan erityisesti ulkomaalaistaustaista väestöä, sen kokoa, ikärakennetta ja sukupuolijakaumaa. Eri aiheita löydät alla olevilta välilehdiltä.
Klikkaamalla kuvioita suuremmaksi löydät lisävalintoja (esim. kopioitava kuva, näytä taulukkona, jne.). Tilastokeskuksen syntyperäluokituksen avulla voidaan helposti eritellä ulkomailla syntyneet (ns. ensimmäisen polven) ja Suomessa syntyneet (ns. toisen polven) ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Määrä maittain.
Alkuperä. Suomalaisen vuosittainen annos: 114 pulloa kuohuviiniä tai 687 pulloa olutta – Kokeile HS:n laskurilla, oletko keskimääräinen juomari - Kotimaa. Suomalaisen vuosittainen annos: 114 pulloa kuohuviiniä tai 687 pulloa olutta – Kokeile HS:n laskurilla, oletko Vaikka suomalaisten juominen on vähentynyt, puhdasta alkoholia kului viime vuonna 10,3 litraa yli 15-vuotiasta kohden, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet ennakkotiedot.
Kukaan ei tietenkään kuluta tätä määrää puhtaana alkoholina. Mitä luku alkoholijuomina tarkoittaa?
Suomalaistutkimus: Euroopassa eli viime jääkauden hyisimmässä vaiheessa paljon luultua enemmän ihmisiä - Tiede. 4 väestöä esittelevää kaaviota, joista suomalaisten tulisi olla huolissaan. Suomessa on nyt vähemmän lapsia kuin sataan vuoteen.
Kymmenen vuoden päästä eläkeläisten määrä ohittaa nuorten työikäisten määrän. Maamme tulevaisuus näyttää vanhalta ja vähäväkiseltä. Kotimaa 13.8.2016 klo 12:35päivitetty 30.1.2017 klo 10:44 Yle koosti Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta neljä väestönkehitystä kuvaavaa taulukkoa. 1. Jos otetaan lähtökohdaksi vuoden 2014 väestötilastot, eläkeikäisten määrä ohittaa 18–40-vuotiaiden määrän jo vuonna 2029 ja tulee jatkamaan kasvuaan ainakin 20 vuoden ajan. Tämä johtuu Suomen väestörakenteesta. 2. Vielä 120 vuotta sitten Suomessa konttasi ja kirmasi saman verran alle 15-vuotiaita kuin nykyään. Olennainen syy tähän on kansamme laskenut hedelmällisyys. 3. HS:n nimikone kertoo, missä kaupungissa sukunimikaimasi asuvat – Hyrynsalmella joka kuudes on Heikkinen, Närpiön yleisin sukunimi on Nguyen - Kotimaa - Helsingin Sanomat. HS:n nimikone kertoo, missä kaupungissa sukunimikaimasi asuvat – Hyrynsalmella joka kuudes on Heikkinen, Närpi Heikkinen, päivää!
Jos menet Kainuuseen Hyrynsalmelle, on todennäköistä, että vastaantulija esittäytyy tähän tapaan. Hurjat terveyserot jakavat Suomea – katso kartalta, mitä kunnassasi sairastetaan - Politiikka. Lapsiperhearki houkuttelee entistä harvempia – lapsia halutaan vähemmän ja myöhemmin. Entistä harvemmat suomalaiset haaveilevat isoista lapsikatraista.
Elämä ilman lapsia on yhä useammalle oma toive. Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä - katso oman kuntasi tilanne kartalta. Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit. Jos maahan ei muuttaisi ketään, Suomen väestö alkaisi jo pienentyä pikku hiljaa.
Väestönkasvumme on siis maahanmuuton tulosta. Pitkällä perspektiivillä siinä ei ole mitään uutta. Sata vuotta sitten Suomi oli vielä osa Venäjää, jolloin ulkomaalaisuus oli suhteellista. Täällä oli paljon venäläisiä väliaikaisesti tai pysyvästi. He olivat muuttuneet osaksi suomalaista väestöä. – Samalla tavalla tapahtuu nyt. Suomeen syntyi jo 1800-1900-lukujen taitteessa islamilainen yhteisö. – Ei se, että meille syntyi islamilainen yhteisö, jolla on omat seurakuntansa ja jumalanpalveluspaikkansa, estänyt heitä tulemasta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Mitä nopeammin ja tehokkaammin uudet tulokkaat saadaan osaksi yhteiskuntaa ja sen toimintoja, sen merkittävämpi rooli heillä tulee olemaan osana suomalaista kansakuntaa. Merkittävä käännevuosi Suomen väestössä: Syntyneitä vähemmän kuin kuolleita.
Viime vuonna syntyneiden määrä oli kuolleita pienempi ensimmäistä kertaa, jos ei oteta lukuun poikkeusvuosia 1918 ja 1940.
Kotimaa 25.1.2017 klo 09:17päivitetty 25.1.2017 klo 09:34 Tilastokeskuksen mukaan syntyneiden määrä pieneni vuonna 2016 – kuudetta vuotta peräkkäin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun syntyvyys oli kuolleisuutta pienempää, jos ei lasketa poikkeuksellisten olojen vuosia 1918 ja 1940. Noina vuosina syitä suomalaisten vähenemiseen olivat sisällissota espanjantauteineen ja talvisota. Lounge.fim. Migrations Map: Where are migrants coming from? Where have migrants left?