Miltä suomen sukukielet kuulostavat?
Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä - Kielikello. ”Meänkieli, meän voimakhain kulttuurinkantaja, häätyy saa’a kokohnaan tunnustetuksi ja saa’a tukea ja resyrsiä ette se säilyy ja kehittyy vielä 2000-luvulaki.”
Tämä on katkelma Met-aviisi-nimisen lehden viime vuoden ensimmäisen numeron pääkirjoituksesta, jonka on kirjoittanut Torvald Pääjärvi. Suomalainen ehkä ajattelee näytteen olevan jotain pohjoista murretta, joka viimeaikaisen murreinnostuksen turvin on päässyt kirjoitettuun muotoon. Näyte edustaa kuitenkin meänkieltä, yhtä Ruotsin viidestä vähemmistökielestä. Taustaa Haminan rauhassa vuonna 1809 Ruotsi menetti Suomen Venäjälle. Pohjois-Ruotsin suomenkielisten alkutaival uudessa valtiollisessa tilanteessa oli vähemmistönäkökulmasta melko hyvä, ja esimerkiksi kouluopetusta annettiin suomeksi.
Kodeissa suomen kieli kuitenkin säilyi, ja jonkin verran luettiin myös suomenkielistä kirjallisuutta. Kieli vai murre? Joskus on vaikea päättää, onko kyseessä kaksi eri kieltä vai pelkästään murretta. Meänkielellä ilmestyy kirjallisuutta Lopuksi. Kulttuuria kaikille - Saamelaiset ja saamen kielet. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista.
Saamen kieliä on yhteensä yhdeksän, Suomessa puhuttuja saamelaiskieliä on kolme: inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame. Saamen kieliä puhutaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä. Suomessa saamelaisten kotiseutualue koostuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnista sekä Sodankylän pohjoisosasta, mutta yli puolet Suomessa asuvista saamelaisista asuvat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
Lue lisää saamen kielistä täältä. Saamen kielillä on ollut virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella vuodesta 1992 mikä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa. Saamelainen kulttuuriperintö heijastaa menneiden aikojen perinteitä samalla kun se toimii perustana tämän päivän elävälle saamelaiselle kulttuurille ja ajatustavoille. Saamen kieli - Samediggi. Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia – testaa, ymmärrätkö! Meänkieltä puhutaan Tornionlaaksossa Ruotsissa ja Suomessa, ja meänkieli yhdistääkin luovasti suomen ja ruotsin kieliä.
Lue myös: Maasika, sulane, appi… Arvaatko, mitä nämä vironkieliset sanat tarkoittavat? Tee testi! Testaa, tunnetko tai osaatko päätellä meänkielisten sanojen suomenkieliset käännökset! Pruuvaappa tästä ymmäräkkö meänkieltä! Meänkielen puhujia on noin 60 000 Meänkieli on muodostunut Lapin, Peräpohjolan ja Tornionlaakson murteesta, ja siinä on runsaasti vaikutteita ja lainasanoja ruotsin kielestä. Meänkieli alkoi eriytyä suomen kielestä 1800-luvun alussa, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää. Meänkieltä, joka tunnetaan Suomessa myös nimellä Tornionlaakson murre tai tornionlaaksonsuomi, puhutaan Tornionlaaksossa.
Tornionlaaksoon kuuluvat Tornion- ja Muonionjoen varressa sijaitsevat kunnat Suomen ja Ruotsin molemmilla puolilla. Lue myös: Buli, wörtti, cringe… Testaa, tunnistatko nuorisokielen. Finsk.no - Meänkieli. H: Och så tycker du att folk annastans i sverige ser ned på språket?
N5: Jo, jag tror det är ganska många som gör det. H: Varför det? Varför tror du att det är så? N5: No.. för att det är sånn främmande..dom är rädd. Dom kanske tycker att vi kan ju flytta till finland om vi ska prata finska. Myös suomalaisten asennetta meänkieleen arveltiin negatiiviseksi: suomalaiset meänkieltä huonona ja rumana suomenkielen murteena. M6: Ne tykkää että se on sotkukieli tai jotaki. Meän kieltä hoon päältä. M.A. Castrénin seura. Saame - Kotimaisten kielten keskus. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia.
Yhteensä niitä on yhdeksän: länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame ja itäsaamelaiseen ryhmään inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame. Äidinkielisiä uumajan-, piitimen- ja turjansaamen puhujia on vain muutamia kymmeniä. Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa. Palaa otsikoihin Saame Suomessa Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa. Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame Saamen kielten opetus Saamelaisalueen ulkopuolella. Sukukielten vahalieriökokoelmat - Kotimaisten kielten keskus.
Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmissa on noin 950 lieriötä, muun muassa K.
F. Karjalaisen (hantia 1900–1902), G. J. Ramstedtin (kalmukkia 1903), Artturi Kanniston (mansia 1905–1906), Yrjö Wichmannin (maria 1906), Kai Donnerin (samojedia 1912–1914), T. I. Vahalieriöt on nauhoitettu fonogrammilla tai parlogrammilla 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Kaikista nauhoitearkiston kuuntelukelpoisista vahalieriöäänitteistä on tehty myös digitaaliset kopiot, joita voi tilata Suomen kielen nauhoitearkistosta.
Näillä sivuilla vahalieriökokoelmasta esimerkkinä olevat näytteet edustavat eri suomalais-ugrilaisia kieliä: viroa, vatjaa, vepsää, liiviä, ersää, mokšaa ja maria. Näytteet ovat kokoelmaan poimineet ja sivuille siirtäneet Kotuksen vuoden 2010 digitointihankkeessa työskennelleet Santra Jantunen ja Outi Lähteenmäki. Tiedätkö mistä suomalaiset ovat kotoisin? Nykyiselle alueelle on vuosisatojen aikana muutettu niin idästä kuin lännestäkin. Koko ihmiskunnan historiaa ja nykyisyyttä määrittelee väestöryhmien jatkuva liikkuminen paikasta toiseen, eikä näennäisen eristyksissä sijaitseva Suomi ole koskaan ollut tässäkään suhteessa poikkeuksellinen.
Suomessa on aina ollut runsaasti muiden kansojen väkeä. Väestön määrä olisi laskussa ilman maahanmuuttoa. Saamelaiset ovat tärkeä alkuperäiskansa koko maalle. Klikkaa kuva isommaksi! (ILTALEHTI) Siirtolaisuusinstituutin mukaan sata vuotta täyttävä itsenäinen Suomi on itse asiassa ollut jo historiansa aikaisissa vaiheissa huomattavan kansainvälinen, kun mittarina käytetään alueella asuneiden ulkomaalaisten ja puhuttujen kielten lukumääriä, sekä näiden ulkomaalaisten osallistumista maan rakenteiden muovaamiseen.
Nykyistä Suomea ei itse asiassa edes olisi olemassa ilman mittavia muuttoliikkeitä, katsoo instituutin toimitusjohtaja Tuomas Martikainen. Arvioiden mukaan ilman maastamuuttoa Suomen väkiluku olisi tänä päivänä seitsemän miljoonaa. Kuviteltu yhtenäiskulttuuri 1. 2. 3. 4. Suomesta Siperiaan - intro.