Erämaa nimeltä Uusimaa – eristetty maakunta oli keskiajalla hämäläisten metsästysmaata. Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi vasta 1900-luvulla.
Suljetulla Uudellamaallla pysyy nyt visusti 1,7 miljoonaa ihmistä, mutta keskiajalla siellä ei pysynyt juuri kukaan. Kun ruotsalaiset uudisasukkaat alkoivat saapua Uudellemaalle 1200-luvulla, oli alue hämäläisten metsästysmaata. Häme oli yksi Suomen rautakauden keskusalueista, ja sikäläiset talonpojat metsästelivät sivuelinkeinonaan pitkin Suomenlahden rannikkoa. Suomen kansaa ei ole: Olemme sattumalta samassa maassa asuva kokoelma itämerensuomalaisia kieliä puhuvia heimoja.
Suomi on sortanut Saamen kansaa vuosisatoja, arvioi uusi tietokirja: Parempi ymmärrys saisi alistamisen vihdoin loppumaan - Kulttuuri. Pekka Juntin kolumni: Vaihtoehtoisia teorioita suomalaisten synnystä. En varmasti ole ainoa, joka on miettinyt, mistä suomalaiset ovat tulleet ja miksi.
Olen moniaita kertoja pötkötellyt koneellisen ilmanvaihdon tuulettamalla makuuksellani ja kuvitellut varhaisfinskejä, tätä kummallista ugrilaista, jästipäistä kiilaa suurten kansojen puristuksessa. Aiemmin tiirailin suomalaisuutta sinivalkoisten rodunjalostajakakkuloiden läpi. Se oli minulle luontevaa, tulinhan hyvästä suvusta. Onko Suomi kolonialistinen valtio? – Politiikasta. Suomalaisten juuret löytyivät Siperiasta – Esi-isämme toivat kielen idästä mukanaan - Tiede. Miehiä kuoli 7 000 vuotta sitten heimosodissa niin paljon, että yhtä miestä kohden oli 17 naista – jäljet näkyvät yhä geeneissämme - Tiede. Miehiä kuoli 7 000 vuotta sitten heimosodissa niin paljon, että yhtä miestä kohden oli 17 naista – jäljet näky Siinä 10 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat asettua aloilleen Euroopassa ja Lähi-idässä.
Metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin hiljalleen maanviljelykseen ja karjankasvatukseen. Pienet heimoyhteisöt kasvoivat yhä järjestäytyneemmiksi, ja lopulta tuhansien vuosien aikana syntyi suuria yhteiskuntia. Noin 5 000–7 000 vuotta sitten kivikaudella tapahtui kuitenkin jotain sellaista, joka näkyy yhä geeneissämme. Sukukielten vahalieriökokoelmat - Kotimaisten kielten keskus.
Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmissa on noin 950 lieriötä, muun muassa K.
F. Karjalaisen (hantia 1900–1902), G. J. Ensimmäiset tutkimustulokset suomalaisten muinaisgeeneistä julkistettiin: Suomen varhaisten asukkaiden perimä muistuttaa nykysaamelaisia - Kuukausiliite. Ensimmäiset tutkimustulokset suomalaisten muinaisgeeneistä julkistettiin: Suomen varhaisten asukkaiden perim Suomen varhaiset asukkaat muistuttivat perimältään enemmän nykyisiä saamelaisia kuin nykysuomalaisia.
Tämä selviää nimekkään kansainvälisen tutkijaryhmän tekemistä muinais-dna:n tutkimuksista. Tuloksista kerrottiin Biorxiv- Keitä me olemme? Äitilinjoja on helpoin tutkia.
Suomalaisten populaatiogenetiikkaa. Kaiken takana on loinen – Ennen vanhaan lapset tehtiin vanhempana. Arkeologia jatkuu kaivausten jälkeen – Aurora. Noin 90 prosenttia arkeologisesta tutkimuksesta tapahtuu muualla kuin kentällä.
Suomen vanhimmalta kirkonpaikalta kerätyn aineiston tutkimus Turun museokeskuksen konservointitiloissa valaisee aikaisemmin tuntematonta aluetta Suomen historiassa. Turun museokeskuksen konservointitiloissa johtava arkeologi Juha Ruohonen ja konservaattori Riikka Saarinen tutkivat Kaarinassa sijaitsevalta Ravattulan Ristimäeltä kaivettua maapaakkua. Tutkimuskohteena on Suomen vanhimman kirkon kaivauksissa löydetty jopa 300 ruumishaudan kirkkomaa, josta paakkukin on peräisin. Perimätieto kertoo, että naisen emättimen voima oli karhua vahvempaa – Pyllyttäminen oli oikea ammatti - Aamulehti. Naisen sukuelimen sadat nimet suomen kielessä kätkevät sisäänsä tarinoita ja merkityksiä menneiltä ajoilta.
Myös sanonnat ammentavat menneistä. Kun esimerkiksi jokin hajoaa tuhannen pillun päreiksi, se menee kunnolla säpäleiksi. Sanonta liittyy suomalaisiin naisiin ja perisuomalaisimpaan asiaan kaikista, saunaan. –Kun miehet mittailivat puun kokoa, voitiin sanoa, että siitä riittää tuhannen pillun päreiksi, on sillä siis kokoa, kertoo Suomen kansanuskon tutkija, dosentti ja tietokirjailija Risto Pulkkinen. 30-vuotisen sodan joukkohauta yllätti: Lützenin taistelussa tapettiin miekkojen sijaan paljolti tuliaseilla. Haudassa lienee lähinnä Ruotsin eliittijoukon jäseniä, mutta isotooppitutkimuksissa ei ole varmistunut suomalaisia.
Saksassa on tutkittu kymmeniä Lützenin taistelussa 1600-luvulla kaatuneiden sotilaiden luurankoja ja havaittu, että odottamattoman usean kohtaloksi ei koitunut teräase, vaan tuliaseen kuula. Muista 30-vuotisen sodan haudoista ei ole löytynyt vastaavaa. Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin. Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin ”Siinä saatettiin antaa vaikkapa oma tytär puolisoksi viikinkipäällikölle kaupankäyntiä vauhdittamaan”, kertoo arkeologi Sami Raninen ja viikinkien välisestä kaupankäynnistä noin tuhat vuotta sitten.
Tyttärillä ja muilla kallisarvoisilla lahjoilla pyrittiin vahvistamaan suomalaisten ja viikinkien hyviä suhteita. Viikingit yhdistetään tavallisesti muihin Pohjoismaihin. Vähemmän on puhuttu siitä, mitä he tekivät Suomessa. Orientations of the early Christian graves in Finland. Suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon odottamattoman varhain. Yli 3 000 haudan tutkimus osoitti, että joidenkin vainajien jalat suunnattiin päin pääsiäistä jo viikinkiajalla. Suomalaiset alkoivat luopua muinaisuskonnosta jo viikinkiajalla, kertoo tuore suomalaistutkimus. Helsingin yliopiston arkeoastronomi Marianna Ridderstad tuli tähän tulokseen tutkimalla, miten rautakauden suomalaiset hautasivat vainajansa.
Vakiintuneen käsityksen mukaan lännestä tulleet käännyttäjät alkoivat tuoda kristinuskoa Suomeen 1000-luvulla, mutta Ridderstadin havainnot osoittavat, että kääntyminen alkoi jopa kaksi sataa vuotta aiemmin. Koska kirjalliset lähteet puuttuvat, kristinuskon saapumista on pitänyt päätellä arkeologisten löytöjen lisäksi muun muassa kielen antamista vihjeistä. Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten - Ajankohtaista - Tammikuu 2013 - Humanistinen tiedekunta. Ajankohtaista Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten Siitepölytutkimusta ja arkeologiaa yhdistävä tutkimushanke "Kouvolan seutu muinaisuudessa, korpea vai kaskenkaatajia" on selvittänyt vuosina 2010–2012 nykyisen Kouvolan pohjoisosan esihistoriaa ja maankäyttöä jääkaudelta 1200-luvulle jKr.
Kuinka suomea opittiin kirjoittamaan? Älä pidä tätä lukemaasi itsestäänselvyytenä! Usea vuosisata ja monen lahjakkaan kielenkehittäjän elämäntyö tarvittiin, että suomen kielelle saatiin luotua yhtenäinen rakenne, kirjoitustapa ja sanasto. Suomi on on ollut historiansa aikana osa niin Ruotsia kuin Venäjää. Ajoitukset paljastavat maanviljelyn leviämisen ja ihmismäärän yhteyden. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa maanviljelyyn siirtyminen oli hidasta. Asiaa selvitettiin luonnontieteellisten ajoitusten ja siitepölyanalyysien avulla sekä vertaamalla tuloksia aikaisempaan arvioon ihmismäärästä. Maanviljelyn alkamisen ajankohta on yksi arkeologian keskeisimpiä ja kiistellyimpiä kysymyksiä. "Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia" – Vuoden Tiedekynä -palkinto Miika Tervoselle.
Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa. Syksyllä 2009 olin juttukeikalla Vantaan Hakunilassa. Kiersin rappukäytäviä ja laskin nimiä. Ponikuja 4:n A-rapussa oli 24 asuntoa, joista 14:n ovessa oli ulkomainen sukunimi: Zaman, Hersi, Djeddou. Raudikkokuja 5:n A-rapussa oli 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi. Hakunila oli kansainvälistynyt. Se hämmensi alkuperäisväestöä. Tunnistatko vanhan kansan käyttämät esineet – testaa tietosi. Esi-isämme asettuivat kirjaimellisesti taloksi itärajalle – arkeologit kumoavat vanhoja käsityksiä. Ratkaisiko kaiku kalliomaalausten paikan? Hossan Värikallio kiehtoo tutkijoita.
Tuhatvuotias viikinkimiekka löytyi Asikkalasta. Asikkala Asikkalasta löytyi pari päivää sitten harvinainen viikinkimiekka metallinilmaisinharrastajan ja Lahden kaupunginmuseon arkeologien yhteisessä hankkeessa. Arkeologit olivat löytäneet ennen miekan löytymistä ponsin samalta alueelta, mutta harvinaisen miekan löytyminen oli todellinen yllätys. Maalöydöksi miekka on todella hyväkuntoinen. . – Hannu Takala – Samaiselta isohkolta peltoalueelta on löytynyt miekan ponsi ja jotain koruja, mutta mikään ei ole viitannut, että alueelta löytyisi tällainen iso kiinteä muinaisjäännös, Lahden kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Hannu Takala kertoo. Miekka oli yllättävän hyvässä kunnossa, vaikka se on viettänyt todella pitkän ajan maansyövereissä. – Maalöydöksi miekka on todella hyväkuntoinen. Viikinkiaikainen miekkalöydös on vielä melko tuore tapaus, joten miekan tarina ei ole tutkijoille vielä tarkemmin auennut. – Odotamme, että saamme miekan lähetettyä röntgenkuviin.
Löydetystä viikinkimiekasta ei ole vielä saatavilla kuvaa. Suomessa asuu kaksi kansaa: itäinen ja läntinen. Arvostetussa British Medical Journalissa on virinnyt keskustelu siitä, miten synnytyslääkäreiden pitäisi suhtautua asiakkaidensa toiveisiin vaginaalisesta pyyhinnästä. Kyseessä on tekniikka, jolla koetetaan istuttaa äidin synnytyskanavan bakteeristo keisarileikkauksella syntyneelle vauvalle. Vaginaalisessa pyyhinnässä vastasyntyneen vauvan iho, suu ja silmät sivellään siteellä tai tamponilla, jossa on äidin vaginaalisia bakteereja. Vaikka toimenpide itsessään on vaaraton, osa lääkäreistä pelkää bakteerialtistuksesta koituvia riskejä. Lääketieteellisesti kysymys on tärkeä, sillä keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla tiedetään olevan kohonnut riski sairastua erityisesti autoimmuunisairauksiin, astmaan, allergioihin ja tyypin 1 diabetekseen.
Suomalaisen viinapään arvoitus. 17.12.2015 Leena Rossi <leeros@utu.fi> FT, KK, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Vilkuna, Kustaa H. J.: Juomareiden valtakunta 1500–1850: Suomalaisten känni ja kulttuuri. Teos, 2015. 631 sivua. Suomessa oli satoja vuosia tapana vetää kirkkokännit. "Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin" – kansanparannuksen historiaa. "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä. Suomen keskiaika. VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi. Suomalaiset kävivät intiaanista. Ruotsin kuningaskunnan historia. Kuvia 1600-luvun Ruotsista uudessa tietokannassa - Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit.