Keskivertosuomalainen. Keskivertosuomalainen kertoo, kuinka tietyt asiat suomalaisilla tilastoissa keskimäärin ovat – eri asia on sitten onko sataprosenttista keskivertohenkilöä olemassakaan.
Suurin osa näistä tiedoista on Tilastokeskuksen tilastoista. Tilastokeskus tilastoi niin tavallista elämää kuin kansantaloutta ja väestöä. Yhteensä tuotamme 160 eri tilastoa, jotka kertovat yhteiskuntamme kehityksestä. Tästä pääset keskivertosuomalaisen tietolähteille Suomalaisen keski-ikä oli 42,3 vuotta vuonna 2015. Tieto on kaikkien saatavilla Tilastoihimme pääset tutustumaan verkkosivuiltamme. Kaikille avoimista ja helppokäyttöisistä tilastotietokannoista löydät paljon mielenkiintoista tietoa. Lisäksi tilastokeskuksen tietopalvelu auttaa oikean tiedon löytämisessä ja on kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus. Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit. Jos maahan ei muuttaisi ketään, Suomen väestö alkaisi jo pienentyä pikku hiljaa.
Väestönkasvumme on siis maahanmuuton tulosta. Pitkällä perspektiivillä siinä ei ole mitään uutta. Sata vuotta sitten Suomi oli vielä osa Venäjää, jolloin ulkomaalaisuus oli suhteellista. Täällä oli paljon venäläisiä väliaikaisesti tai pysyvästi. Nimipäiväkalenteri 1918: Olisitko Polykarpus, Kauppo, Oihonna tai Gurli? ”Kohtuullinen vierailuaika on kaksi tuntia.
Siinä kerkeää vaihtaa kuulumiset ja juoda rauhassa santsikupin kahvia, mutta koko päivä ei mene kyläilyyn”, sanoo yksi Kodin Kuvalehden kyselyn vastaajista. Hän kuuluu enemmistöön. Lähes puolet Kodin Kuvalehden kyselyn vastaajista pitää kahta tuntia sopivana kyläilyaikana. Parissa tunnissa ehtii tarjota kahvit ja rupatella tärkeimmät eikä kukaan vielä väsähdä sosialisointiin. Monesta vastaajasta vierailun kesto riippuu siitä, kuka kylässä käy. ”Sisko saa olla vaikka monta päivää”, eräs vastaajista sanoo. ”Puolituttujen kanssa keskusteltava saattaa loppua parin tunnin jälkeen.” ”Tutut ystävät voivat viipyä vaikka koko illan, puolitutuille sopiva aika on noin kaksi tuntia. Viidesosa kyselyn vastaajista sanoo, että kylässä saa viipyä ihan niin kauan kuin huvittaa. ”Kutsun kylään sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viihdyn ja haluan viettää aikaani. Nyt se tapahtui: Oulun väkiluku ylitti 200 000 asukkaan rajan – avoimet ovet tulossa. Tilastokoulu. Ikäpyramidi – jota myös väestöpyramidiksi kutsutaan – kuvaa väestöä ikäluokittain.
Ikäluokkien koko esitetään päällekkäin pinotuilla vaakasuorilla palkeilla, jossa miesten palkit ovat kuvion pystyakselin vasemmalla puolella ja naisten palkit kuvion pystyakselin oikealla puolella. Pystyakselilla esitetään ikä siten, että alimpana on nuorin ikäluokka (esimerkiksi 0–4-vuotiaat) ja ylimpänä vanhin ikäluokka (esimerkiksi yli 100-vuotiaat). Ikäpyramidi voidaan laatia joko käyttämällä ikäluokittain lukumäärätietoja, laskemalla kunkin ikäluokan suhteellinen osuus koko väestöstä tai laskemalla suhteellinen osuus miesten summasta ja naisten summasta erikseen.
Varsinkin kun halutaan verrata useita ikäpyramideja toisiinsa, suhteellisten osuuksien laskeminen koko väestöstä helpottaa ikäpyramidien vertailua. Väkimäärältään eri kokoisten väestöjen vertailu helpottuu. Tilastokeskus. Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto sisältää monipuolisen tilastoaineiston ja kartta-aineistoja.
Voit käyttää aineistoa esimerkiksi päätöksenteossa ja suunnittelussa tai tutustua omaan asuinalueeseesi. Aineistot ovat haettavissa Tilastokeskuksen paikkatietojen rajapinnalta sekä Paikkatietoikkunasta, eikä niiden käyttö vaadi rekisteröitymistä. Tilastoaineisto on saatavissa myös PX-Web-palvelusta. Aineistoon on valittu keskeisiä muuttujia, joiden avulla alueiden kuvaaminen ja vertailu on helppoa. Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. Paavo-aineistot: Muita hyödyllisiä linkkejä: Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa.
Jos et löytänyt haluamaasi tietoa, on postinumeroalueittaista tietoa mahdollista tilata myös tarpeisiisi räätälöitynä. Päivitetty 9.8.2017. Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä - katso oman kuntasi tilanne kartalta. Syrjäseudut autioituvat ja väestö ikääntyy.
Se tietää entistä suurempaa taakkaa niille, joilla vielä on töitä. Klikkaamalla oheista karttaa näet huoltosuhteen kunnittain. Työllisyys: Kaiken a ja o on työllisyys. Ainut tapa vaikuttaa taloudelliseen huoltosuhteeseen on työpaikkojen luonti ja työllisyysasteen nosto.Hallittu maahanmuutto: Hallittu maahanmuutto voi tuoda Suomeen lisää työvoimaa ja helpottaa väestön vanhenemisesta johtuvaa työvoimapulaa. Mikäli maahanmuutto tehdään hallitsemattomasti ja kotouttamisessa epäonnistutaan, koituu maahanmuutosta vain kuluja.Uudet keinot: Itä-Suomessa on raaka-aineita, mutta jalostus tehdään toisella puolella Suomea. Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio.
Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään.
Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Videolla esiintyvä Virtasten suku on kuvitteellinen, mutta monella suomalaisella on samankaltainen tausta. Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeessa vuonna 2017 ja sen on toteuttanut Wacky Tie Films Oy. Suomen ja Virtasten vuosisata 1900-luvun alku – Kustaa Virtanen: Kustaa on torppari eli vuokraa toiselta maanomistajalta maata viljeltäväksi. Havainnollistava kuva Sevettijärvestä: Helsingistä pitäisi mennä Pietarsaareen asti sairaalaan. Suomi maailman kärjessä. Suomi on maailmassa pieni maa.
Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi keräsimme listan näistä vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa. Turvallisuus ja yhteiskunta Suomi on maailman vakain valtio.The Fund for Peace, Fragile States Index 2017 Suomi on maailman turvallisin maa.Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017 Suomessa on maailman paras hallinto.Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland. Tutkimus: Suomalaiset eivät ole geeniperimältään eurooppalaisia.