Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet. – Eikö 30 markkaa ole naisille vähän liikaa?
Lause on suoraan pääministerin suusta. Pääministeri oli Juho Kusti Paasikivi ja vuosi 1945. Nykyrahassa 30 markan tuntipalkka tarkoittaisi (siirryt toiseen palveluun) vajaata neljää euroa. Paasikiven sanat kuulostavat karuilta, mutta myös tutuilta. Kun kunta-alan työmarkkinaneuvottelut viime viikolla alkoivat, samalla alkoi myös keskustelu naisten palkoista. Se ajautui nopeasti usein nähtyyn asetelmaan. Hoitajat vaativat korotusta, että naisvaltaisen alan palkkakuoppa saataisiin kurottua umpeen. Mutta miksi naisten pitää vielä 2020-luvulla erikseen pyytää samaa palkkaa kuin miesten? Paasikivellä oli siihen seitsemän vuosikymmentä sitten selitys. Sodat olivat ohi ja työntekijöistä kova pula. Porkkala tyhjennettiin kymmenessä päivässä. Julkaistu 08.09.2006 - 00:00.
Päivitetty 28.09.2018 - 09:06 Porkkalan vuokra-alue piti tyhjentää kymmenessä päivässä. Tämä ainutlaatuinen filmi on kuvattu syyskuussa 1944 ennen kuin alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Filmin selostus on tehty vasta 1955, jolloin Neuvostoliitto ilmoitti luopuvansa Porkkalasta. Ennen sitä filmiä ei uskallettu esittää poliittisten syiden vuoksi. Porkkalan alueella asui yli 7 000 asukasta. Täydet kuorma-autot ja hevoskärryt kuljettivat kotinsa menettäneiden omaisuutta yötä päivää. Kaikkiaan lähes 2 200 rautatievaunua täyttyi heinistä, karjasta, työvälineistöstä ja irtaimistosta. Ensin kuljetettiin pois henkilökohtainen omaisuus ja muu irtaimisto. Historioitsija Teemu Keskisarja pamautti Niinistön edessä: Tämä oli vuoden 1918 pahin rikos. Historioitsija Teemu Keskisarja piti eilen keskiviikkona Tampereella luennon vuoden 1918 tapahtumista.
Luentoa seurasi museokeskus Vapriikin täyden auditorion eturivissä presidentti Sauli Niinistö. Värikkäässä ja suorasukaisessa luennossa Keskisarja kommentoi sisällissodan syitä ja tapahtumia, kuten teloituksia ja vankileirejä. Keskisarja nosti vankileirien "kansanmurhan" esille erityisen raskauttavana. 14-vuotiaat pojat ampuivat naiskaartilaisia Hennalan vankileirillä markasta — Leirin tapahtumista on vaiettu, koska teot eivät sovi sankaritarinaan. Hennalan vankileirillä teloitettiin vuonna 1918 ainakin 216 naista.
Suomen historian suurimman naismurhan nuorimmat uhrit olivat 14-vuotiaita — samanikäisiä kuin nuorimmat teloittajat. Aluksi punaisia vankeja ampuivat vankileirin vartijat, sotilaat. Kun nämä kieltäytyivät teloituksista, tehtävään palkattiin suojeluskuntaan liittyneitä alaikäisiä poikia, niin sanottuja oravakomppanialaisia. Minna Canth kahdessa minuutissa. ”Pieni poikalapsi annetaan kasvatiksi lapsirakkaaseen perheeseen” – Sisällissota toi Helsinkiin vain lyhyen kaupunkisodan, mutta myös pitkän nälän, rikollisuuden, ruumiita ruuhkaksi asti - Kaupunki. ”Pieni poikalapsi annetaan kasvatiksi lapsirakkaaseen perheeseen” – Sisällissota toi Helsinkiin vain lyhyen ka ”Voikukat ja nokkoset katosivat Helsingin ympäristöstä.
Helsinkiläisillä oli kova nälkä”, sanoo historiantutkija Samu Nyström. Hän kertoo keväästä sata vuotta sitten, heti sisällissodan jälkeen. Talven ajan helsinkiläiset olivat jonottaneet pilaantunutta ja kalliiksi keinoteltua ruokaa, pelänneet huligaaneja ja laittaneet lehtiin surullisia ilmoituksia. Se oli talvi, jona 27. tammikuuta alkanut Suomen sisällissota oli jakanut helsinkiläiset kolmeen: punaisiin, valkoisiin ja puolueettomiin.
Iskulauserekisteri vv. 1959 – 1965. Kyrönmaahistoria. Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin? Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea.
Teema tiistaina 5.12. klo 20.00. Areenassa 5 vuotta Ohjelma ei ole katsottavissa ulkomailla. ”Pieni pohjoinen demokratia Euroopan äärimmäisellä laidalla vaikuttaa elävän omaan verkkaiseen tahtiinsa, kaukana kavalasta maailmasta. Mutta mitä oikeasti tiedämme Suomesta ja sen historiasta itsenäisenä kansakuntana?” Jotta voisi ymmärtää Suomen erityistä asemaa Euroopassa sekä kehitystä köyhästä syrjäseudusta demokratian mallimaaksi, täytyy perehtyä maan itsenäisyyden taustoihin ja kansallisen identiteetin syntyhistoriaan. Olivier Horn tapaa matkallaan lukuisia suomalaisia, muun muassa tutkijoita ja taiteilijoita kuten kirjailija Kjell Westön ja Sirpa Kähkösen, historioitsija Henrik Meinanderin, toimittaja Roman Schatzin ja presidentti Tarja Halosen.
Yle Kioski — Tieto tekee hyvää. Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta. Satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlinnasta on hädin tuskin toivuttu.
Nyt ovat edessä toisenlaiset muistelot. Tammikuun lopussa sisällissodan alkamisesta tulee kuluneeksi sata vuotta. Eri puolilla maata kokoontuvat perinneyhdistykset, joissa muistellaan vuoden 1918 sotaa. Juhliin kokoontuu vanhempaa väkeä. Jos joku nuori eksyy joukkoon, hänen korvaansa voi tarttua termi, jota perinneväki sodasta käyttää. Sodalle on muitakin nimiä: luokkasota, kapina, vallankumous ja niin edelleen. Toimittaja Heikki Aittokoski kertoo Suomen tarinan 11 kuvalla: Maaseutu on kadonnut, ja pettuleivästä tuli sadassa vuodessa superfoodia - Sunnuntai. Miltä näytti helsinkiläisen porvarisperheen kodissa vuonna 1917? Astu sisään ja katso itse! Olivia_17 -pelistä ja Seitsemäntoista-dokumenttidraamasta tutun Olivian, Suomen ensimmäisen tubettajan, perheen helsinkiläiseen porvariskotiin voi nyt tehdä virtuaalisen tutustumiskierroksen.
Vuoden 1917 koti on kuvattu tyhjillään, joten voit tutkia sitä kaikessa rauhassa. Olivian tubevideot löytyvät hänen huoneestaan. Vastoin ihmisoikeuksia, laiskuus jyrää sivistyksen! – Oikeisto ei nähnyt peruskoulussa mitään hyvää. Sotasampo. Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään.
Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Videolla esiintyvä Virtasten suku on kuvitteellinen, mutta monella suomalaisella on samankaltainen tausta. 1918 - Minä olin siellä. Tunnistatko vanhan kansan käyttämät esineet – testaa tietosi. Suomalaiset SS-miehet, politiikka ja uskonto. Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään.
Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Videolla esiintyvä Virtasten suku on kuvitteellinen, mutta monella suomalaisella on samankaltainen tausta. Sisällissodan jälkeen naisille jaettiin kuolemantuomioita pelkästä ”housukaartiin” kuulumisesta – sukupuoliroolien uhmaaminen herätti vihaa - Päivän lehti 4.5.2017 - HS.fi. Historia Tuomas Hoppu: Sisällissodan naiskaartit. Suomalaisnaiset aseissa 1918. Gummerus. 315 s. Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet.
Otava. 336 s. Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918 - Suomenkuvalehti.fi. Toukokuun 28. päivänä 1918 ilmestyi Hufvudstadsbladetissa historiallinen yleisönosastokirjoitus otsikolla ”Jo riittää verilöyly!”. Kansalaissota oli päättynyt ja elämä alkanut etsiytyä takaisin normaaleihin uomiinsa. Punavankileirien ympärillä vallitsi kuitenkin pahaenteinen hiljaisuus. Sen rikkoi mielipidekirjoituksellaan kamariherra Hjalmar Linder, Mustion kartanon isäntä Karjaalta, kirjoittaa historioitsija Osmo Pekonen. Suojeluskuntalaiset teloittavat punakaartilaisia. ”Se mitä maassa tapahtuu, on hirvittävää.
Ulkomailta palattuaan Linder näki Suomessa vallitsevan luokkavihan ulkopuolisen silmin. Puserolaki ja poliittisten paitojen muotinäytös. Poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa kiellettiin Suomessa lailla 1934. Kouluissa aatteellista suuntaa ilmaisevien asujen käyttö oli kielletty jo aiemmin. Puserolaki poistui toisen maailmansodan jälkeen. Kouluissa kielto kumottiin 1968. Ennen kaikki oli kaduilla huonommin - Kaupunki. Joukkotappelu alkoi pikkulapiosta – tai niin kaupungilla ainakin huhuttiin. Joku Hakaniemen jengiläinen oli varastanut pikkupojalta lapion Kruununhaassa – ja se tiesi tappelua. Elettiin 1960-luvun puoliväliä Helsingissä ja nuorten ja lasten elämä oli kuppikuntaista touhua.
Toisten alueelle ei menty ilman seurauksia. Lapsia roskiksissa ja tappoja lähes joka päivä – 1920-luvun Suomi oli raaka, mutta oikeus lempeä - Aamulehti. Ennennäkemätön filmi julki: Tällaista oli tavallisten ihmisten elämä Nokialla 1930-luvun taitteessa - Aamulehti. Jos et ole käynyt koskaan Nokian taidetalolla, nyt se kannattaa tehdä. IL paljastaa Fennovoiman taustat: Ulkopoliittinen kriisi lähellä. 1960's in Finland. 50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin - Rakennuslehti. Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista. Koko kansalle yhteisen, maksuttoman peruskoulun pystyttäminen 1970-luvulla ei ollut läpihuutojuttu. Sitä edelsi vuosikymmenien kokeilu ja lopulta raivokas kiista oikeiston ja vasemmiston välillä. Koulu-uudistuksen ratkaisijaksi nousi keskusta.
Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä. Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön. Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Huivi kertoi ennen yhteiskunnallisen aseman - Kaupunki. Kun HS:n kaupunkisivuilla kerrottiin perjantaina Espoon ruokakulttuurista, huomio kiinnittyi aukeaman kahteen kuvaan. Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna.
Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Uusi tutkimus: Suomi luovutti oma-aloitteisesti natseille 520 vankia – kaikki ammuttiin ilmeisesti heti - Toinen maailmansota - Kulttuuri. Kuka? Syntynyt 1977 Helsingissä. SA - kuvagalleria. Aikamatka Karjalankannakselle -verkkonäyttely. Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana. Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan.
HS löysi unohdetun punaisen "Finlandian" – tältä se kuulostaa - Musiikki - Kulttuuri. 10 syytä, miksi 1920-luku oli Helsingin parasta aikaa. Nuori Suomi pelastui Saksalta. Tutkimus: Rotuhygienia innoittajana Suomen suurimmassa naismurhassa – Kansan Uutiset. Bobrikovin murha. Jääkäripataljoona 27 lähdössä sotaan – IS esittää todellisen filmiharvinaisuuden vuodelta 1916. Flickr. Verikoirat. Suomen sotasurmat 1914-1922. Suomen sisällissodasta julkaistu kuvia kaikkien käyttöön – "Tämä tulee lähelle" "Pappa kertoi itku kurkussa, kuinka punaisia hirtettiin" – vuoden 1918 sisällissodan katkeruus ja häpeä painoivat pitkään.
Museoviraston Kuvakokoelmat’s albums. Surkea ruoka ja kulkutaudit tappoivat 150 vuotta sitten lähes kymmenesosan suomalaisista - lue karut muistot nälkävuosista.