PS6

Art-2000007886525. Art-2000007852438. Art-2000007821110. Art-2000007794788. Henkistä väkivaltaa ei aina pidetä väkivaltana, vaikka se voi jättää syvät jäljet.­Kuva: Kimmo Taskinen / HS Henkinen väkivalta ilmenee esimerkiksi haukkumisena, ulkonäön arvosteluna, pukeutumisen kontrollointina tai ystävistä eristämisenä, eikä sitä ole aina helppo tunnistaa.

Asiantuntijat kertovat, mikä erottaa henkisen väkivallan normaalista riitelemisestä. Paras vähentää syömistä, olet lihonut taas. Katso nyt, sä et osaa edes tiskikonetta täyttää oikein. Et saa nähdä ystäviäsi, sillä se on pois yhteisestä ajastamme. Eristämistä, nimittelyä, perusteettomia syytöksiä, ulkonäön ja tekojen jatkuvaa arvostelua sekä fyysisellä väkivallalla uhkailua. Haluatko lukea koko artikkelin? Artikkeliin liittyviä aiheita. Art-2000007778431. Kun ahdistaa, kädet hakeutuvat kaulalle, riidellessä suojaamme vatsaa – entinen rikostutkija Sami Sallinen paljastaa, mitä eleemme kertovat. Viime vuonna moni on viettänyt tavallista enemmän aikaa perheensä ja kumppaninsa kanssa ja tilanne jatkuu.

Parhaimmassa tai pahimmassa tapauksessa myös työpäivät ovat kuluneet etätöissä saman katon alla kumppanin naamaa tuijottaen. Kun ollaan paljon yhdessä, toisesta alkaa etsiä eleitä ja ilmeitä, jotka viestivät peitetyistä tunnetiloista, mutta tulkitsemmeko niitä oikein? Ihmisten elekieli on tullut tutuksi Sami Salliselle muutaman kymmenen työvuoden aikana, jolloin hän on kuulustellut rikollisia muun muassa Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikössä ja työskennellyt suojelupoliisissa ja kansainvälisissä rikostutkintatehtävissä.

Laura Hallamaan kolumni: David ja Greta puhuvat ilmastonmuutoksesta, mutta vain toista tituleerataan kansallisaarteeksi. Tyylikäs vanha herrasmies katsoo kohti kameraa vakavana.

Hän kertoo olevansa David Attenborough. Ikää löytyy jo 93 vuotta. Näin luontodokumenttien veteraani esittelee itsensä Elämä planeetallamme -dokumentissa. Hän kutsuu elokuvaa todistajanlausunnoksi. Todistaja itse ehti tosin täyttää 94 vuotta ennen kuin elokuva sai ensiesityksensä. Yli 70 vuotta maailman monimuotoisuutta tarkastellut Sir David kertoo rauhallisella äänellä kohtaamistaan eläinlajeista ja niiden kohtaloista. Ihan normaali suhde Monogamianormi vaikuttaa ihmissuhteisiin paljon laajemmin kuin tiedostamme. Se näkyy siinä, keneen solmitaan läheinen ystävyyssuhde ja kenet kutsutaan häihin vieraaksi, kirjoittaa esseessään Avoimet suhteet -tietokirjan kirjoittaja Mir.

Rekrytoija tekee usein väärän valinnan, joka huomataan vasta kuukausien jälkeen – Alan yrityksen mukaan virhe­rekrytointeja halutaan korjata nyt tavallista enemmän. Yritys palkkaa uuden työntekijän hakijoiden joukosta.

Kaikki vaikuttaa hyvältä, usein vielä koeajallakin. Vasta muutaman kuukauden jälkeen ilmenee, että tulokas ei olekaan yritykseen sopiva. Tulosta ei synny odotetusti, kulttuurit eivät kohtaa tai uusi työntekijä itse huomaa, että tehtävä ei vastannutkaan odotuksia. Lopulta paikka joudutaan laittamaan uudelleen auki, usein rekrytointiyrityksen kautta. Pelkkä terapia ei korjaa nuoren väkivaltaista käytöstä, sanoo lastenpsykiatri: "Ei ole olemassa taikalääkettä, jolla hoidetaan lasten ja nuorten väkivaltaa"

Lastenpsykiatri Tatu Lopen mukaan psykiatrisessa työssä on kovin vähän keinoja, jos nuorella ei ole omaa motivaatiota.

Väkivalta ei kuulu lapsen kehitykseen, mutta mistä se kertoo ja miten siihen pitäisi reagoida? Väkivaltaisella käytöksellä oireilevien lasten ja nuorten määrä on tänä syksynä ollut poikkeuksellisen suuri. – Väkivalta on yksi syy hakeutua psykiatrian akuuttiosastolle, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Tatu Lope Radio Suomen Päivän haastattelussa. Lopen mukaan lapsen väkivaltaisuus ilmenee, kun lapsi esimerkiksi lyö lähimmäisiään tai vanhempiaan, rikkoo paikkoja tai vahingoittaa itseään.

Lope haluaa muistuttaa, että kaikilla mittareilla tämän päivän lapset ja nuoret voivat paremmin kuin ennen ja saavat vanhemmiltaan paremmin apua kuin koskaan. THL: Omalle lapselle murjottaminen on henkistä väkivaltaa – tämä 7 kohdan lista paljastaa, syyllistytkö samaan. Suuri osa vanhemmista tietää, että lasten fyysinen kuritus on Suomessa kielletty.

Harvempi sen sijaan kiinnittää huomiota siihen, että lapsen kasvatuksessa ehkä viattominakin koetut keinot voivatkin olla henkistä väkivaltaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi äidin tai isän mykkäkoulu omalle lapselleen on henkistä väkivaltaa. Yle kertoi viime viikolla toisesta vaikeasti tunnistettavasta väkivallan muodosta. Tuoreimman, viime vuonna julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsi ja nuori kertoo saavansa vanhemmiltaan kohtelua, joka luokitellaan henkiseksi väkivallaksi.

Vertailutietoa aikaisempaan vuoteen ei ole, koska kysymykset oli muotoiltu uudella tavalla vuoden 2019 kyselyssä. Ulkonäkötutkija Erica Åberg halusi näyttää nuorena mahdollisimman rumalta, jotta ulkonäöllä ei olisi väliä. Nykyään hän tutkii ulkonäön merkitystä ja väittää, että suomalaiset ovat ulkonäkökeskeisempiä kuin uskovat. Antirasisti Michaela Mouan mielestä suomalainen rasismikeskustelu on pinnallista. Huutelun sijaan pitäisi puhua rakenteista. Ympärilläni on ihmisiä, mutta silti kukaan ei ymmärrä minua – Moni syyttää yksinäisyydestä itseään, mutta tutkijan mukaan taustalla on harha-ajatus, jonka voi päihittää. Katri Saarikiven kolumni: Luottamuskato on yhteisön loppu 

Onko koskaan tehnyt mieli kahmia taskut täyteen ilmaisia karkkeja messujen esittelypisteeltä?

Ajaa tyhjässä risteyksessä punaisia päin? Kohdella väkivalloin lounaslinjastolla sitä, joka tyrkkii tarjottimellaan omaasi eteenpäin? Älä usko itseäsi! Hyviä päätöksiä on vaikea tehdä, koska ajattelumme on täynnä virheitä – näin tunnistat yleisimmät ajatusvirheet. Vanha timpurin sanonta kuuluu: ”mittaa aina kaksi kertaa ja sahaa vain kerran”.

Sanonta on hauska ja opettavainen muistuttaessaan, että omiin aivoihin ei kokeneenkaan kannata sataprosenttisesti luottaa. Aivot menevät helposti halpaan. Tutkijat ovat listanneet kymmeniä erilaisia ajatusvirheitä. Osa niistä on jokapäiväisiä – ja niitä tapahtuu kaikille. Toivoa ja toimintaa -työpaja: Tervetuloa mukaan rakentamaan yhdessä parempaa maailmaa! - Toivoa ja toimintaa. Pääset tämän Toivoa ja toimintaa -työpajan aikana pohtimaan kestävän kehityksen haasteita ehkä vähän tavallisuudesta poikkeavalla tavalla ja vaikuttamaan haasteisiin ihan oikeasti.

Biologian ja maantieteen opettajien liitossa työskentelevät Eeva ja Pinja johdattavat sinut työpajan läpi. Kerromme homman etenemisestä alla olevilla videoilla. Katso videot järjestyksessä ja tee niihin liittyvät tehtävät ohjeiden mukaan. Tehtävien ohjeet löytyvät tekstimuodossa kunkin videon alta, ja lisäksi saat lisäohjeita videoilta. Toivottavasti opit yhteisten hetkiemme aikana jotakin uutta ja kiinnostavaa ja sinulla on tehtäviä tehdessä myös kivaa! (HUOMIO OPETTAJA, opettajan ohje löytyy kuvien alta aivan sivun lopusta!) Maailma on rakennettu miesten tilastoista ja se on hengenvaarallista naisille – Palkittu tietokirja listaa räikeimmät epäkohdat - Kulttuuri.

Mielenkiintoinen tutkimustulos: Suora katse korona-ajan videopuhelussa aiheuttaa samanlaisia tunnereaktioita kuin tapaisi ihmisen oikeasti. Tutkittavien suupielet kohosivat ja kulmien kurtistus väheni, kun he näkivät toisen henkilön katsovan heitä suoraan kohti videopuhelun aikana.

Moni ihminen on tuskaillut korona-aikana, kun ei tapaa ihmisiä kasvokkain. Jo videopuhelu voi kuitenkin tutkijoiden mukaan auttaa etenkin jos webbikamera on suunnattu niin, että katsoo ihmistä suoraan kohti. Tampereen yliopiston psykologian tutkijat ovat osoittaneet, että katsekontakti aiheuttaa videopuhelun aikana samankaltaisia fysiologisia tunnereaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. Jo suoran katseen näkeminen on saanut ihmiset hymyilemään. Videopuheluja käytetään paitsi töissä myös läheisten väliseen yhteydenpitoon.

Vaikka videopuheluyhteydet eivät voi tutkijoiden mukaan täysin korvata kasvokkaista vuorovaikutusta, uudet tutkimustulokset osoittavat, että katsekontaktin synnyttämät fysiologiset tunnereaktiot saattavat olla samankaltaisia videopuheluissa kuin kasvokkain kohtaamisessa. Videpuhelu sai aikaan hymyn. Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat. Koronavirus on saanut muutamassa kuukaudessa maailmankirjat sekaisin. Ihmisten perusoikeuksia on jouduttu kaventamaan monissa maissa, kun vielä huonosti tunnettu virus on kylvänyt huolta ja pelkoa kaikkialla. Ylivertaisuusharha altistaa uskomaan salaliittoteorioihin. Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma.

Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää. Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille. Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana. Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen. Poikien puolella - Perhe. Olisipa minullakin tuollaista - Elämä.

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti. Kaveri on näköjään leiponut pirteänä korvapuusteja. Ihanaa, kun voi tehdä töitä yksin kotona, hän sanoo. Minua lähes itkettää, kun näen työkaverit vain ikkunan läpi. Mistä on kysymys? Miksi ihmiset reagoivat koronavirukseen tuomaan uhkaan ja rajoituksiin niin eri tavalla? Kyse on temperamentista eli ihmisen erilaisista synnynnäisistä taipumuksista. Koko elämä alakynnessä – Iina Tossavaisen ravistelevassa dokumentissa kolme suomalaisnuorta kertoo arkipäivän rasismista - Kulttuuri. Suomalaiset, jotka eivät ole valkoihoisia, joutuvat todistelemaan suomalaisuuttaan päivittäin, olivat he sitten romaneja, mustaihoisia tai aasialaisen näköisiä. Iina Tossavaisen ravistelevassa dokumentissa kolme nuorta kertoo, miten heitä on lyöty, heidän päälleen on syljetty tai heitä ei ole päästetty kauppaan.

Se ei kuitenkaan ole pahinta. Pahinta on, kun suomea äidinkielenään puhuvalle ryhdytään sönköttämään tankeroenglantia. Tai kun opettaja koulussa sanoo: ”Vitun neekeri.” Tai kun viranomaiset ehdottavat vaihtamaan sukunimen, koska se kuuluu tunnetulle romanisuvulle. Haastateltavien katkeruudesta saattaa syntyä mielensäpahoittajavaikutelma, mutta miten itse ajattelisit, jos olisit ollut koko elämäsi alakynnessä?

Miksi osa ihmisistä ei noudata rajoituksia, vaikka ne ovat kaikkien tiedossa? Sosiaalipsykologi listaa kahdeksan psykologista harhaa, joihin kaikki meistä ovat vaarassa sortua - Hyvinvointi. Liikkumista on rajoitettu, ravintolat suljettu ja ihmisiä kehotettu pysymään kotonaan. Suomen hallitus on tehnyt ennennäkemättömän kovia rajoituksia koronapandemian hillitsemiseksi. Silti monet kaupat ja kuntosalit ovat edelleen auki, kaveriporukat viettävät aikaa ostoskeskuksissa ja lenkkipoluilla on ryysistä. Miksi kaikki eivät noudata suosituksia?

Sosiaalipsykologi Nelli Hankosen mukaan yksi selitys löytyy ihmismielestä. Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut. Uhkaava kriisi voi lisätä ennakkoluuloja - Hyvinvointi. 1. Laajamittaiset uhat – kuten ilmastonmuutos, talouskriisi, sota tai epidemiat – voivat tehdä ihmisistä tavallista ennakkoluuloisempia. Uhkatilanteissa ihmisillä on taipumus tiivistää porukan yhteenkuuluvuutta ja tiukentaa normeja ja sääntöjä, havaittiin Plos one -lehdessä julkaistussa tutkimussarjassa. Minä ja ne muut - Elämä. Stereotypiat ovat mielen keino selvitä monimutkaisessa maailmassa. Meillä kaikilla on arvottavia näkemyksiä muista ihmisistä, halusimme tai emme. YK-tutkimus: Lähes kaikilla ihmisillä on naisia alistavia ajatusmalleja. Valtaosa naisistakin ajattelee, että he ovat monissa suhteissa miehiä huonompia. Tutkimus: Statusautojen omistajat ovat useammin itsekkäitä kuskeja, mutta myös tunnolliset ihmiset pitävät laatuautoista.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lähes 2 000 suomalaisautoilijan persoonallisuutta. Vain miesten keskuudessa havaittiin yhteys itsekeskeisen persoonallisuuden ja statusautojen välillä. Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori - Kotimaa. Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on Ennen asiantuntijat tulivat ulkomailta Pohjoismaihin ihmettelemään suurta syntyvyyttä: sitä, miten sukupuolten tasa-arvo, perhevapaat ja päivähoitojärjestelmä tuottavat lapsia. Kiinassa esikoululaista mitataan sadalla eri tavalla: todistuksessa on arvio paitsi kouluaineista myös istuma-asennosta, yhden jalan seisonnasta ja satujen muistamisesta - Mielipide. Rahan takia - Elämä. Tutkijat: Naisten huonommat palkat ovat muinaisjäänne - Kotimaa.

Naisten huonommat palkat ovat muinaisjäänne, ja tilanteen muuttamiseksi tarvitaan poliittisia toimia. Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen. Yhä useampi suomalainen pitää itseään edellä­kävijänä – Mitä se kertoo meistä? - Talous. Tutkimus: Varakkaan perheen lapsi tupakaverina armeijassa lisää varusmiehen myöhempiä tuloja ja opiskeluhaluja - Kotimaa. Tutkimus: Varakkaan perheen lapsi tupakaverina armeijassa lisää varusmiehen myöhempiä tuloja ja opiskeluhaluja Varusmiesajan tupakavereilla voi olla yllättävä vaikutus ihmisen myöhempään elämään.

Kahdeksan tunnin häpeä - Ura. Näin ulkonäkö vaikuttaa palkkaan. Peit­tää­kö yli­pai­no an­si­o­lu­et­te­lo­ni. Sitä miet­tii Eli­na, 54, men­nes­sään työ­haas­tat­te­luun. Meikin vuoksi työtön? - Elämä. Ensivaikutelma syntyy silmän­räpäyksessä, jopa tuoksu vaikuttaa – Toimi näin treffeillä ja työhaastattelussa - Elämä. Suomalaiset ovat Euroopan tyytyväisintä kansaa, mutta onni ei jakaudu tasan: Nuorten tyytyväisyys laskee, eläkeläisten nousee - Kotimaa. Lääke yksinäisyyteen - Elämä. Mitä ajattelet, kun kumppani tuo sinulle kukkakimpun? Vastaus kertoo jotain oleellista mielesi toiminnasta - Elämä. ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi - Ulkomaat.

Rakkauden luokkaerot - Elämä. ”Ruuhkan seasta tuli käsi, joka ojensi minulle nenäliinan” – kymmenen tositarinaa hyvyydestä. Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut - Tiede. Statusstressi kiristää hermoja ja pilaa terveyttä – oman yhteiskunta-aseman tiedostaminen vaikuttaa suoraan onnellisuuteen - Tiede. Onko menestys itse ansaittua, laiskistaako Suomen sosiaaliturva? HS käy läpi huipputuloisten väitteitä - Politiikka.

Temperamenttierot aiheuttavat kahnauksia lähisuhteisiin – emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo, miten toisia voi kestää. Kaupunginvaltuutettu Abdirahim Hussein sai postissa uhkaus­kirjeen ja hirtto­köyden: ”Kokouksessa teki mieli huutaa” - Kaupunki. ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa - Mielipide.

Meissä on sittenkin paljon hyvää: valvontanauhat ja maitolaatikko kertovat, että välitämme tuntemattomista enemmän kuin uskoimme - Mielipide. Veeran ystävä ei huomioinut edes hänen lapsensa syntymää – Huonon ystävyyden voi lopettaa, neuvoo psykologi - Elämä. Tutkimuksen mukaan ympäristöteot ovat sukupuolittuneet ihmisten mielissä, ja siitä on seurauksia - Tiede. Tosi-tv:n taustoilla - Elämä. Tutkimus: Naiset koetaan vähemmän kunnianhimoisiksi kuin miehet - Tiede.

Me-henkinen työpaikka antaa yksilöiden loistaa: näillä keinoilla tiimi­työ tehostuu ja tiimiläisten itse­tuntemus paranee - Ura. Leijonien kasvu­tarina eteni aivan psykologian teorioiden mukaisesti: Motivaation ratkaisee kolme asiaa, entinen huippu­kiekkoilija ja nykyinen urheilu­psykologi sanoo - Tiede. Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa - Elämä. 1980-luvulla syntyi levottomien nuoruudenpidentäjien joukko, joka teki kipuilusta sukupolvikokemuksensa – Ei todellakaan, sanoo y-sukupolvea tutkinut Mikko Piispa - Elämä. Autossa oli 1,6 miljoonaa euroa, ja ne Miika Mehmet ryöstäisi – Kävi toisin, ja nyt entinen liivijengiläinen kertoo, miten pääsi irti rikollisesta elämästä - Kotimaa. Sosiaaliset normit tuntuvat etenkin vammaisten elämässä: Yhteiskunta on suunniteltu tervettä ruumista silmällä pitäen - Elämä. Vaatimukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat kohtuuttomia, sanoo asiantuntija - Kotimaa.

THE BULLYING EXPERIMENT! Dropping The Wallet in Public (Social Experiment) Mies pyytää kolikkoa ohikulkijoilta – Katso, millä tavalla hänen pukeutumisensa vaikuttaa reaktiohin. Miksi eri ihmisillä on erilaiset arvot? Osittain eroja voi selittää persoonallisuuden piirteillä, sanoo asiantuntija - Elämä. Kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken jäähyväiset: Suomalainen nainen tajuaa Yhdysvalloissa olevansa mies. PTT:n arvotutkimus 2018, Kansalle kelpaa työllistyvä maahanmuuttaja, kunhan töitä riittää itselle – turvallisuus on tärkein arvo. Hs Not in my backyard (nimby) -kyselyyn vastasi 1 055 suomalaista.

Suomi koetaan tutkituista EU-maista rasistisimmaksi – tummaihoiset kokevat useasti häirintää - Kotimaa. Ulkonäköön liittyvät ennakkoluulot kumpuavat aivojen alkukantaisista kerroksista - Rasismi - Elämä. The Lewis Model. Kansan arvot 2016 tutkimustiivistelma. Malesialaislehti julkaisi listan merkeistä, joiden avulla ”tunnistaa homon” – aktivistit pelkäävät väkivallan yltyvän - Ulkomaat.

Ennakkoluuloisille henkilöille tehtiin DNA-testi etnisyyden selvittämiseksi - tulokset järkyttävät heitä. Haluatko saada totuuden irti keskustelukumppanistasi? Suomalaistutkimuksen mukaan tämä asia voi vähentää valehtelua - MTVuutiset.fi. Ovella seisoi kolme vakavaa miestä, ja se oli Milko Aikion kohtalon hetki – Nuori mies menetti opiskelu­paikan, ystävät ja kodin, ja nyt hän kertoo, mitä kaikkien pitäisi ymmärtää syrjäytymisestä - Elämä. Samu Haber on suositumpi kuin koskaan, mutta hän ei usko rockbändien tulevaisuuteen: ”Sosiaalisen median takia kukaan ei voi olla enää mystinen ja etäinen” - Kulttuuri. Nuoret miehet eivät syrjäydy vain työelämästä vaan myös perhe-elämästä - Mielipide.

Nuoren mieli himoitsee mielihyvää ja pikavoittoja – Yhteiskunta vaatii murrosikäiseltä mahdottomia, sanoo tutkija Linnea Karlsson - Sunnuntai. Kolmas pyyntö laihdutusohjelmaan riitti – Missivuotena ”suurista reisistä” kiusattu Lola Odusoga ei jaksa kuunnella enää yhtään kommentteja ulkonäöstään ja kertoo nyt, miksi - Elämä. Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa - Tiede. Kun vanhempi ei halua halua rokottaa lastaan, taustalla on toinen kahdesta harhasta – Ne tuntee Jonas Sivelä, joka kumoaa työkseen salaliittoteorioita - Elämä. Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen - Talous.

Väkivaltainen exä tarkkaili kumppaniaan älyjääkaapin avulla – Älylaitteilla ja niiden vakoiluohjelmilla tehdään ankaraa lähisuhdeväkivaltaa, jossa rajana on vain mielikuvitus - Elämä. Sosiaalinen media kannustaa flirttailuun, ja se voi kasvaa uskottomuudeksi – Tätä on ”mikropettäminen”, joka pahimmillaan tuhoaa luottamuksen parisuhteesta - Elämä. Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta” - Kotimaa. Raivo sumensi Veeran järjen ja hän puraisi 2-vuotiasta lastaan poskeen – Naisten väkivalta on Suomessa edelleen niin suuri tabu, että moni ei kehtaa hakea siihen apua - Elämä. Alle 2-vuotiaana koettu köyhyys altistaa monille ongelmille pitkälle elämään – Tutkija: ”Vauva-ajan köyhyys on erityisen haavoittavaa” - Kotimaa.

Vilkuttava hymynaama tarkoittaa Kiinassa tylyjä hyvästejä, riisikuppi ja pupu #metoo-liikettä – Emojeilla kierretään sensuuria maassa, jossa sananvapautta ei ole - Ulkomaat. Tuntuuko, että muut hyljeksivät sinua somessa, työpaikalla tai jopa bussissa? Ilmiön nimi on ostrakismi, ja siitä voi kärsiä kuka tahansa - Hyvinvointi. Vaahtokarkkitesti on opettanut jo 50 vuoden ajan, että lasten menestys elämässä on kiinni itsehillinnästä – uuden tutkimuksen mukaan kysymys onkin vanhempien varallisuudesta - Hyvinvointi. Daryl Davis on musta pianisti, joka juhli häitään Ku Klux Klanin kanssa – Erikoinen tarina alkoi, kun Davisin pöytään istui vihaan kasvanut mies - Ulkomaat. Haluatko kasvattaa empaattisen lapsen? Tutkijat neuvovat 7 parasta keinoa. Pitkäjalkainen mies vetää naisia puoleensa, kertoo uusi tutkimus – mitä viehättävyyttä mittaavista kokeista voi oikeasti päätellä? - Elämä.

Lasten haaveet koulun vuosikirjassa paljastavat eron amerikkalaisten ja suomalaisten asenteissa - Ulkomaat.