TO1 - Ruoka

Äh, en edes juo niin paljon maitoa. - Maitomyytit. Suomi taistelee aina vain maatalouden puolesta – EU:n budjettineuvottelut alkavat. BRYSSEL/HELSINKI EU-maiden johtajat kokoontuvat torstaina Brysseliin rutistamaan EU:n vuosien 2021–2027 budjettia.

Odotukset ovat matalalla. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ei ole pystynyt lähentämään jäsenmaiden blokkeja. Maanantaina Suomen puolesta kokousta valmistellut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi, että kansalliset tavoitteet ovat yhä kaukana toisistaan. Yhtä ääripäätä edustavat rikkaat nettomaksajamaat Saksa, Ruotsi, Hollanti, Tanska ja Itävalta, jotka eivät halua kasvattaa seitsenvuotista budjettia yli prosenttiin yhteisestä bruttokansantulosta. Toisessa päässä on niin sanottu koheesioryhmä eli unionin nettosaajat idässä ja etelässä. Britannian ero EU:sta tekee kuitenkin noin 60 miljardin euron kolon budjettiin. Lisäpaineita budjetin kasvattamiseen tuovat unionin uudet haasteet ja tavoitteet: ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisääminen sekä maahanmuuton hallitseminen.

Miksi suomalaiset juovat maitoa enemmän kuin yksikään toinen kansa? Noin 7 500 vuotta sitten jossain nykyisen Unkarin alueella tapahtui jotain tavatonta.

Täysikasvuinen nisäkäs joi toisen nisäkkään maitoa, eikä sen vatsa tullut kipeäksi. Nisäkäs oli ihminen ja luultavasti mies. Hän oli poikkeushenkilö. Kaikki nisäkkäät juovat emonsa maitoa, mutta sukukypsänä niiden keho menettää kyvyn pilkkoa maidon laktoosia. Vallankumouksellisen geenimutaation syytä ei varmuudella tiedetä, mutta se levisi nopeasti. Maidon rooli romahti Kanadan uusissa ravitsemussuosituksissa – Suomessa suositus yli puoli litraa päivässä - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus. Kanadan uudet ravitsemussuositukset antavat lihalle ja maidolle aiempaa huomattavasti pienemmän roolin.

Kanadan ravitsemussuositusten esimerkkikuvissa syödään tofua ja juodaan vettä ja kasvipohjaista juomaa. Kanadan uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet huomiota. Suurin syy on siinä, ettei uusien ruokasuositusten lautasmalli sisällä maitoa. Ruokajuomaksi suositellaan sen sijaan vettä. Maito kyllä mainitaan, mutta sen rooli on aiempaa pienempi. (30) Factory farms, antibiotics and superbugs: Lance Price at TEDxManhattan. Lehmä elää vain pienen osan luonnollisesta eliniästään – ”Se on kuin huippu-urheilija”

Lehmän luonnollinen elinikä voi olla jopa 20 vuoden paikkeilla.

Nykylehmä elää vain neljäsosan siitä. Tehomaatalous on lyhentänyt lehmien elinikää. lehmät 4.6.2018 klo 17.03päivitetty 4.6.2018 klo 17.05 Hups, jokin meni pieleen! Marjayrittäjä harmissaan, kun joutuu palkkaamaan hitaita suomalaispoimijoita tuplasti: "Ukrainalaiset keräävät tunnissa enemmän" – Olemme luvanneet 60 ukrainalaiselle töitä tänä kesänä.

Heille on varma työpaikka. Näin sanoo marjatilayrittäjä Simo Rasimus, jonka 25 hehtaarin mansikkapellolle on tarkoitus istuttaa mansikan taimia parin viikon päästä. Marjatilayrittäjää piinaa kuitenkin nyt epätietoisuus tulevasta. Huoltovarmuusvarastoja ajettiin Ruotsissa alas poliittisilla päätöksillä – nyt maassa muistellaan miljoonia poltettuja hengityssuojaimia. Historiallisesti Ruotsi ja Suomi ovat erottautuneet monista muista maista valmistautumalla kriiseihin poikkeuksellisen kattavilla varmuusvarastoilla.

Maakaksikon tiet kuitenkin erosivat 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mittaan, kun Suomessa ja Ruotsissa tehtiin täysin erilaisia poliittisia päätöksiä huoltovarmuusvarastoinnin suhteen. Suomessa huoltovarmuusvarastojen ylläpitoa on jatkettu koko ajan. Ruotsissa sen sijaan arvioitiin, ettei uudessa yhdentyvässä ja rautaesiripusta vapautuneessa Euroopassa enää ole tarvetta kylmän sodan aikaisille varmuusvarastoille. Tältä näyttää huolto­varmuus­varastossa - Kaupunki. HS sai harvinaisia kuvia suomalaisesta huoltovarmuusvarastosta.

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Jyrki Hakola vastasi seitsemään kysymykseen ensi kertaa avattujen varastojen toiminnasta. Julkaistu: 27.3. 11:34, Päivitetty 27.3. 14:46 Suomelle elintärkeät huoltovarmuusvarastot ovat salaisia eikä niihin päästetä toimittajia saati lehtikuvaajia. Huoltovarmuuskeskus lähetti kuitenkin HS:n pyynnöstä muutaman ennen julkaisemattoman tuoreen kuvan, jotka näyttävät häivähdyksen siitä, millaisista tiloista on kyse. Kyseinen varasto sijaitsee Etelä-Suomessa. Varastot on nyt avattu koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Perjantain tiedotustilaisuudessa hallitus kommentoi huoltovarmuusasioita.

Huoltovarmuusvarastot avattiin terveyden­huollon käyttöön vain viikko sitten – suojavarusteita haalitaan jo nyt: ”Epidemia on päässyt yllättämään” - Politiikka. Julkaistu: 1.4. 13:47 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) vakuutti, että varmuusvarastoissa riittää yhä suojamateriaaleja.

Huoltovarmuuskeskus teki reilu viikko sitten historiallisen päätöksen ja avasi huoltovarmuusvarastot. Tätä huoltovarmuus­varastot pitävät sisällään. Julkaistu: 23.3. 23:58 Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan Ilona Lundströmin mukaan huoltovarmuusvarastojen avaaminen on hyvin poikkeuksellista.

Osa ruuasta uhkaa loppua koronan vuoksi – Suomi suunnittelee tilauslentoja ukrainalaisille työntekijöille. Koronaviruskriisi estää käytännössä kaikkien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden pääsyn Suomeen, kun rajoja on suljettu.

Se tarkoittaa, että monista elintarvikkeista voi tulla pulaa kesällä. Hinnat nousevat, mikä on koronakriisissä erityisen vaikea asia. Huonot talousajat, lomautukset ja työttömyys syövät muutenkin ihmisten toimeentuloa. Eat Less Red Meat, Scientists Said. Now Some Believe That Was Bad Advice. Etusivu - Openruokaopas. Italiassa opin, että olen aina syönyt väärin – lukuisat ruokasäännöt vievät maidonkin kahvista. Italialaista small talkia on kysyä, mitä söit tänään, kirjoittaa Ylen Italian-avustaja Jenna Vehviläinen. RoomaTarjoilija katsoi minua huolestuneen näköisenä.

Olin juuri tilannut häneltä alkupalaksi salaatin ja pääruuaksi pastaa Rooman idyllisen kauniin Trasteveren kaupunginosan terassiravintolassa. – Sinun kannattaisi syödä salaattia vasta pääruuan jälkeen, aterian lopuksi ennen kahvia, hän sanoi sitten. Kids eat giant spiders. Julkinen ruoka kertoo tarinoita meistä ja maailmasta - AntroBlogi. Ruoasta puhutaan paljon myös ravintona. Tämä käsitteen vaihto nosti teks­teis­sä etusi­jal­le terveyden ja sen, miten ruoka vaikuttaa syöjään bio­lo­gi­se­na orga­nis­mi­na.

Monissa medioissa ’ruoka’ ja ’ravinto’ olivat erillisiä luo­ki­tuk­sia. Ruoka, ravinto ja terveys -teeman alla on myös suo­si­tuk­sia, kas­va­tus­ta ja valis­tus­ta. Ruoka on keskeinen antropologinen tutkimuskohde - AntroBlogi. Ruoan avulla on myös mah­dol­lis­ta luoda ja ylläpitää sosi­aa­li­sia erot­te­lu­ja. Tapakulttuurin tai talou­del­lis­ten meka­nis­mien avulla voidaan pitää huolta siitä, että vain tietyt yhteisön jäsenet pääsevät naut­ti­maan tietyistä ravin­non­läh­teis­tä. Tällaisia meka­nis­me­ja oli olemassa jo kivi­kau­tis­ten met­säs­tä­jä-keräi­li­jöi­den yhtei­söis­sä, jotka olivat ker­ros­tu­nei­ta iän ja suku­puo­len mukaan.

Esimerkiksi eräillä Australian abo­ri­gi­naa­leil­la oli ruokaan liittyviä tabusään­tö­jä, joiden mukaan vain vanhat miehet saat­toi­vat tur­val­li­ses­ti syödä tiettyjä her­kul­li­sia raaka-aineita. (1) The anthropology of food: Claude Fischler at TEDxParisUniversités. (1) Cooking Communities.The Cultural Importance of Food. (1) Food as Radical Empathy. (1) About culture and food. (2) Huoltovarmuus ajattelu on suomalaisilla geeneissä. (2) Mitä tarkoittaa huoltovarmuus. Etusivu - Huoltovarmuuskeskus. Ruoka. Huoltovarmuudella ei voi perustella pienten ja syrjäisten tilojen pelastamista. Huoltovarmuuden näkökulmasta maataloutta ei tarvitsisi harjoittaa koko maassa, arvioivat asiantuntijat. Huoltovarmuuden takia koko Suomessa ei tarvitse viljellä maata, eikä maatilojen määrän tarvitse säilyä nykyisellä tasolla. Pienten ja syrjäisten maatilojen säilyttämistä tukevia maataloustukia pitäisi siis perustella myös muilla syillä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.

Katso, paljonko ruokamenosi kasvaisivat – näin käy, jos maatalouden tukiaiset lopetettaisiin. Luonnonvarakeskus laski, paljonko peruselintarvikkeista pitäisi maksaa, jos viljelijä saisi kaiken tulonsa tuotteen hinnasta eikä osaa tukiaisten kautta. Kuluttajalle kertyisi lisälaskua vuodessa lähes 400 euroa. Nelihenkiselle perheelle pitkälle toista tonnia. Valtio rientää tänään julkistetussa lisäbudjettiehdotuksessaan lievittämään viljelijöiden ahdinkoa 7,5 miljoonan euron lisäavulla tälle vuodelle.

Maataloustukien merkitys - Maa- ja metsätalousministeriö. Kansalliset maataloustuet - Maa- ja metsätalousministeriö. ”Maataloustuissa on iso virhe – Miksi ruoka maksaa Suomen kaupoissa niin paljon?” Kansanedustaja Antero Vartia (vihr.), ekonomisti Mikko Kiesiläinen ja kanalayrittäjä Mikko Välttilä (vihr.) ovat nyt yhdistäneet voimansa kritiikissään maataloustukia vastaan. – Maataloustuissa, kuten kaikissa yritystuissa, on --- iso virhe. Ne tahtovat vaikuttaa yritysten käytökseen ja tuotantopanosten hintoihin, kirjoituksessa sanotaan.

Vartia, Kiesiläinen ja Välttilä ovat julkaiseet Puheenvuorossa yhteiskirjoituksen aiheesta. Käänne on yllättävä, sillä aiemmin Välttilä kritisoi kovin sanoin Vartiaa, joka esitti maatalouden lomituksesta luopumista. Tuoreessa kirjoituksessa todetaankin, että teksti sai alkunsa näkemyseroista. Keskustalaiset älähtivät vihreille maataloustuista: ”Kuin jatkaisi maassa makaavan hakatun potkimista” Valmisruoat ja paistopisteet syövät tuottajan leipää – Professori: Ruokamarkkinoilla epätäydellinen kilpailu. Ruoan kuluttajahinnasta yhä suurempi osuus valuu kaupan ja teollisuuden taskuun. Tuottajien hätähuudot eivät ole tuulesta temmattuja, sillä erityisesti 2000-luvulla vähittäiskaupan osuus tuotteen hinnasta on noussut ja maataloustuottajan osuus pienentynyt. Kehitys näkyy pitkän aikavälin tilastoissa ja on riidaton, sanoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Suurimpia syitä kehitykseen ovat elintarvikkeiden jalostusasteen kasvu ja maatalouden tuottavuuden kasvu. – Kun ruoan jalostusaste kasvaa, arvoa siirtyy ketjussa eteenpäin. Esimerkiksi valmisruokien ja puolivalmisteiden kasvava valikoima on muuttanut kulutustottumuksia ja vienyt arvoa tuottajalta ketjun muihin osiin, Niemi selittää. Myös kauppa on ottanut kehityksestä osansa, muun muassa paistopisteiden muodossa. Maatalouden tehokkuus ja entistä suurempi tuottavuus on puolestaan aiheuttanut markkinoilla hinnan laskun. Kuluttajat äimistelevät viljelijöiden mitätöntä osuutta elintarvikkeiden hinnoista – "Voisi luulla, että tuottaja saisi puolet" - Maaseudun Tulevaisuus. 10 tuotteen hätkähdyttävä lista: Näin vähän tuottaja saa ruuasta – voipaketista vain 34 senttiä. Maito- ja lihatalouden tuhdit tuet. Vihreät ehdottavat maataloustukien leikkaamista. Kyseenalaiset tuet maito- ja lihataloudelle on aika lopettaa - Mielipide.

Joutuuko Suomi ratkaisemaan pakolla maatalouden leväongelman? Komissio patistaa tehostamaan vesiä rehevöittävän lannan käsittelyä eläintiloilla. EU:n maataloustuet menevät oikeaan suuntaan – mutta Suomi kylvää rahaa tehottomasti, arvioi tutkija - Maaseudun Tulevaisuus. Pitääkö liha poistaa lautaselta? Ruoka-Battle: Onko suhteemme eläimiin muuttumassa? Keskustelu ruoantuotannon eettisyydestä kävi kuumana. Liha. Lihansyönti. Testaa, kuinka haurasta maskuliinisuutesi on – Internetissä leviää uusin tapa vahvistaa omaa mieheyttään haukkumalla muita ”soijapojiksi” - Nyt.fi. Onko laboratoriopihvi vastaus lihan kysynnän kasvuun? Israelissa esitellyn keinolihan maussa riittää parannettavaa.

Battle: Suomi voi olla hyönteisravinnon edelläkävijämaa. Here's What Fruits And Vegetables Looked Like Before We Domesticated Them. (2) To be or not be a GMO, that is the question. Vertaili: Näin puolueiden ilmastokannat eroavat toisistaan – Suuri ilmastotentti tänään Sanomatalossa kello 16 - Politiikka. N suositus: Punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. Yhdet eivät sitoudu mihinkään, toiset sanovat kaikkeen ”kyllä, kyllä ja kyllä” – Puolueiden ilmastolupaukset tutkijoiden arvioitavina. Eduskuntavaalit 2019: Suuri vaalikeskustelu. Tarkasti poliitikkojen vaaliväitteitä: Suomalaisen lihan päästöjä vähätelty, velaksi eläminen ei ole loppunut.

Venäjällä joka viides elintarvike on muuta kuin etiketissä lukee – maidosta on löydetty kipsiä ja tärkkelystä - Maailma - Turun Sanomat. Apua merkkiviidakkoon! Tuotteita pestään kotimaisiksi mielikuvien voimalla. Oikeutta eläimille. Eläintehtaat. Tutkimus: Nykyisellä kehityksellä antibioottien käyttö tuotantoeläimillä lisääntyy maailmassa yli 50 prosenttia - Maaseudun Tulevaisuus.

Kaurabuumi jyllää ruokateollisuudessa – kaura peittosi jo rukiin, mutta tutkijan mukaan se on vasta alkua - Talous. Ruoka halpeni ja ruokateollisuus sai hinnasta entistä isomman osan – katso, miten muutos näkyy leivän, maidon ja lihan hinnassa. Kauravälipalajuoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon – jos näin on, miten se voi olla mahdollista ja onko sillä merkitystä? Eläinantibioottien käytössä "hämmästyttävän suuria eroja" - Taloussanomat. Keskon Helander: Ruokateollisuuden rakenteesta keskusteltava – "Ilman kasvua on vaikea pärjätä" - Maaseudun Tulevaisuus. (2) Food politics: Who makes our food choices? Marion Nestle at the Nobel Week Dialogue 2016. (2) Jukka Lindström & Noin viikon uutiset: Ruoka. Pahis onkin hyvis? – Roskiin heitetyllä kinkkusiivulla tai leipäpalalla yhtä suuri ilmastovaikutus kuin muovipakkauksella. Mikä näistä on ekologisin: muovipussi, paperikassi, kangaskassi vai luomupuuvillakassi? Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä.