BPS Research Digest: We're happier when we chat to strangers, but our instinct is to ignore them It's become a truism that humans are "social animals". And yet, you've probably noticed - people on public transport or in waiting rooms seem to do everything they can not to interact. On the London tube there's an unwritten rule not to even look at one another. The investigation began with rail and bus commuters travelling into Chicago. The returned questionnaires showed it was those commuters who were instructed to strike up conversation with a stranger who'd had the most positive experiences (sitting in solitude was the least enjoyable, with behaving as normal scoring in between). Why do we think chatting to strangers will be so unpleasant? Another possibility is that each of us mistakenly assumes that other people don't want to talk, thus creating a situation of "pluralistic ignorance". A further interesting detail from the studies is that the pleasure of talking to strangers was observed for introverts and extraverts alike. Of course one can look for loopholes in these studies.
Antipsykopaatin täytyy auttaa muita - Terveys - Terveys Jokin aika sitten Gabriel Herreran puhelin soi. Soittaja oli Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Hän kertoi, että kantasolurekisteriin liittyneen Herreran palveluksille voisi olla käyttöä. Herrera oli liittynyt kantasolurekisteriin jo kymmenisen vuotta aiemmin, armeijassa. Verenluovutukseen menoa odotellessaan hän oli lueskellut lappusta, jossa oli kerrottu kantasolusiirteitä käytettävän esimerkiksi leukemiapotilaiden hoitamiseen. Herreran kaveri oli sairastanut teini-iässä leukemian, joten tieto kosketti. Herrera on malliesimerkki epäitsekkäästä käytöksestä, altruismista. Marsh tutki vapaaehtoisesti toisen munuaisensa tuntemattomalle luovuttaneita ihmisiä. Marshin tulokset olivat mykistäviä. Ajatus antipsykopaateista huvittaa Herreraa. "Työtäni olisi vaikea tehdä, jos ei olisi empaattinen", projektikoordinaattorina syrjinnän vastaisessa Kytke-projetissa työskentelevä Herrera sanoo. Maailmanparantaminen on hänellä verissä. Sitten Herreran apua tarvittiin kahdesti.
"Cyranoids": Stanley Milgram's Creepiest Experiment - Neuroskeptic Imagine that someone else was controlling your actions. You would still look like you, and sound like you, but you wouldn’t be the one deciding what you did and what you said. Now consider: would anyone notice the difference? In this nightmarish scenario, you would be a “cyranoid” – in the terminology introduced by psychologist Stanley Milgram when he suggested that cyranoids – or at least, an approximation of them – could be a powerful research tool in psychology. Milgram is best known for his obedience experiments in which he convinced (or, perhaps, tricked) dozens of ordinary people to administer agonizing electrical shocks to an innocent victim. By contrast, Milgram’s cyranoids never got much attention. So what is a cyranoid? The theatrical Cyrano whispered his instructions into his proxy’s ear. Milgram claimed that people who meet a cyranoid are unable to detect the trick. However, he never published these results, and only referred to them in an anecdotal fashion.
Syyllisyyden ja häpeän tunteet ehkäisevät lapsen aggressiivista käyttäytymistä (Väitös: VTM, KM Sanna Roos, 7.11.2014, psykologia) Turun yliopiston tiedote 30.10.2014 Syyllisyyden ja häpeän vaikutukset lasten sosiaaliseen käyttäytymiseen ovat erilaisia. Syyllisyyden tunne syntyy, kun lapsi tiedostaa oman moraalinvastaisen teon. Tämä kannustaa lasta korjaamaan muille aiheuttamansa vahingon. Häpeän tunne taas kumpuaa siitä, että henkilö uskoo moraalinvastaisen tekonsa olevan seurausta omasta pahuudesta tai huonoudesta. – Vaikka sekä syyllisyyden että häpeän tunteet toimivat ikään kuin herätyskelloina oman käyttäytymisen moraalisuuden tiedostamiseksi, syyllisyyden tunne lisää prososiaalista eli muut huomioivaa käyttäytymistä. Esimerkiksi kasvatustilanteissa lapsen huomio tulisikin ohjata yksittäiseen aggressiiviseen tekoon ilman, että lasta syyllistetään kokonaisvaltaisesti. Tunteiden säätely ehkäisee syyllisyyden ja häpeän vaikutuksia Syyllisyyden ja häpeän tunteet muistuttavat lasta teon moraalittomuudesta, ja näin ollen ne yleensä liittyvät vähäiseen aggressiivisuuteen. Tilannekohtaisuus ratkaisevaa
n lukijat kertovat: Lapsuuden yksinäisyys on portti syrjäytymiseen - Yksinäisyys - Sunnuntai Yksinäisenä aikuisena eläminen on tarkoittanut sitä, ettei ole tullut kutsutuksi juhliin, grillaamaan, illallisille, mökeille – mihinkään, mihin kutsutaan ystäväpariskuntia tai -perheitä. Näin aloittaa Helsingin Sanomien lukija kuvauksensa siitä, mitä yksinäisyys hänelle merkitsee. HS teki viime keväänä tutkijoiden kanssa verkkosivuillaan yksinäisyyskyselyn, jossa lukijoita pyydettiin myös kirjoittamaan omista kokemuksistaan. Yksinäinen voi myös vain haaveilla niistä asioista, mihin kahden aikuisen taloudessa pystytään, kuten omakotitaloon, omaan pihaan tai mökkiin. Kyselyyn tuli vastauksia yli 32 000. Vaikka vastaajien joukko on lehden verkkosivuilla tietysti valikoitunutta ja heissä on yksinäisiä enemmän kuin väestössä keskimäärin, voidaan painottamalla saada myös koko väestöä koskevia tärkeitä tuloksia, kertoo professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Yksinäisyyden yleisyys ja voimakkuus yllätti, sanoo dosentti Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Hannes Heikura
hs: Rokoteskeptikot ovat horjuttamattomampia kuin maailmanlopun lahkolaiset Rokoteskeptikot ovat horjuttamattomia kuin maailmanlopun lahkolaiset Radioevankelista Harold Camping ennusti, että maailmanloppu tulisi vuonna 1994. Sitten sen piti tulla vuonna 1998. Sitten sen piti tulla toukokuussa 2011. Koskaan maailmanloppu ei tullut, mutta se ei karkottanut Campingin kannattajia. Ymmärtääksemme tätä palatkaamme kuuluisaan tapaukseen vuodelta 1954. Ennustuksen takana oli 53-vuotias chicagolainen kotirouva Dorothy Martin. Mitä tapahtui? Kun pikkupojat keppostelivat koputtamalla Martinin oveen, ihmiset säpsähtivät ja katsoivat säikähtäneinä toisiaan. Kello kävi jo keskiyötä, mutta mitään ei tapahtunut. Hajoaisiko liike? Martin vetäytyi toiseen huoneeseen, ja pian seuraajat saivat kuulla hyvät uutiset. Näin Festinger oli olettanutkin. Näin heidän uskonsa ei ainoastaan säily vaan vahvistuu. Festinger nimitti tosiasioiden ja maailmankuvan ristiriitaa kognitiiviseksi dissonanssiksi. Kuvaava esimerkki tulee Yhdysvaltain rokotusten vastaisesta liikkeestä.
Mieti, miten tervehdit: ensivaikutelma on yllättävän pysyvä - Psykologia - Elämä 1 Jos haluat tehdä myönteisen vaikutuksen, tapaa uusi ihminen kasvokkain. Yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet, että vaikka luonteenpiirteitä tunnistetaan yhtä osuvasti videolta tai Facebook-profiilista, oikeasti kohdatessa positiiviset puolet saavat enemmän painoarvoa. Kuten moni nettideittailijakin tietää, kuvan luoma vaikutelma ei kerro siitä, miltä toisen seurassa tuntuu. 2 Sano reippaasti ja eloisasti hei. 3 Ulkoisesta olemuksestakin tehdään pikapäätelmiä. Vaikuttaakseen miellyttävältä ja pätevältä naisen kannattaa meikata, muttei liikaa, yhdysvaltalaistutkimus toteaa. 4 Kuuntele ja katso silmiin – annat tutkitusti älykkäämmän kuvan itsestäsi. 5 Ensivaikutelma voi olla huomattavan pysyvä.
Vannoutuneesta unkarilaisesta antisemitisti-poliitikosta tuli rasismia vastustava juutalainen - antisemitismi Vuosi 2012 oli unkarilaiselle Csanád Szegedille käänteentekevä. Hän sai kuulla, että hän, vannoutunut antisemitisti ja äärinationalisti, olikin itse asiassa juutalainen. Siitä alkoi Szegedin itsetutkiskelun aika. Nyt Szegedi on harras juutalainen, joka kiertää kouluja kertomassa tarinaansa lapsille ja nuorille. "Olen puhumassa teille tänään, koska jos joku olisi kertonut minulle kaiken tämän, kun olin 16 tai 17, en ehkä olisi mennyt niin pahasti harhaan", hän aloittaa esityksensä. Vielä vuonna 2012 Szegedi oli tunnettu rasistisena patrioottina. Szegedi oli hyvä esiintyjä. Vuonna 2009 hänet valittiin Jobbikin edustajana Euroopan parlamenttiin. Maailma oli Szegedille yksinkertainen: kaikki unkarilainen on hyvää ja muu on pahaa. "Ensin vihasimme mustalaisten rikoksia. Karismansa ansiosta Szegedi nousi nopeasti puolueensa kakkosmieheksi. Pian löytyikin jotain mehevää. Tieto tuli yllätyksenä myös Szegedinille. Szegedin on kotoisin Miskolcin kaupungista. Vaikeaa se oli myös Szegedille itselleen.
Hämmästy maailmasta: Muut haluavat aina samaa kuin minä | Prisma Studio | Tiede Mitä enemmän tahdomme jotakin, sitä hanakammin ajattelemme, että muutkin ovat juuri saman päämäärän perässä. Näin olemme taipuvaisia ajattelemaan. Heijastamme omaa haluamme muihin, todetaan ainakin sosiaalipsykologian alan tutkimuksessa. Tutkijat kysyivät elokuvateatteriin menijöiltä, junaa odottavilta ja ruokakaupassa kävijöiltä, mihin he ajattelivat muiden ihmisten pyrkivän: haluavatko mennä samaan näytökseen, kulkea samaan suuntaan tai ostaa kaupasta täsmälleen samoja tuotteita. Kaikkien tahto? Kävi ilmi, että mitä enemmän ihminen halusi saavuttaa tavoitteensa, sitä herkemmin hän arveli muiden ajattelevan samalla tavalla; toisten epäiltiin jonottavan juuri samaan elokuvaan, jahtaavan kaupasta samoja asioita tai matkustavan samaan suuntaan. Kiinnostavaa tutkijoista oli myös havaita, miten ihmiset, jotka jo olivat hankkineet haluamansa ostoksen, eivät taas arvelleet muiden olevan kovin kiinnostuneita juuri kyseisestä tuotteesta.
hs Teinityttöjen sosiaalinen hierarkia Tavikset, suositut ja kiusatut – näin syntyy teinityttöjen sosiaalinen hierarkia HS laati kyselyn, jolla voit testata, millainen teini itse olisit verrattuna muihin. Keräämme vastaukset talteen ja kerromme niiden tuloksista myöhemmin. Kaverisuhteiden määrä, kavereiden status, ulospäinsuuntautuneisuus ja suhteet poikiin. Itä-Suomen yliopiston tutkija Taru Kulmalainen tutki väitöskirjassaan tyttöjen sosiaalisen statuksen määräytymistä. Tutkimuksen mukaan tytöt jakautuvat tutkimuksen mukaan kaverisuosion perusteella suosittujen, tavallisten ja ei-suosittujen ryhmiin.' "Kaverisuosio tarkoittaa koulussa toimivaa epävirallista järjestelmää, joka ohjaa tyttöjen sijoittumista statukseltaan erilaisiin kategorioihin. Suosittujen ryhmään kuuluvilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa koko luokan sosiaalisten suhteiden järjestymiseen. Tavallinen on sen sijaan tyttöjen oma ilmaus, ja se nähdään positiivisena ja tavoiteltavana tilana.
hs: Lauermaa: Kuka tahansa pystyisi pahaan Olet paha ja tekopyhä. Toivon, että läheisesi pahoinpideltäisiin ja raiskattaisiin, jotta oppisit. Sellainen viesti saapui Hannu Lauerman sähköpostiin hiljattain erään lehtihaastattelun jälkeen. Vesa-Matti Väärä Psykiatri Hannu Lauerma siteeraa ranskalaista kirjailijaa Voltairea."' Sillä kertaa haastattelu sivusi maahanmuuttajia. "Minulla oli ilo huomauttaa hänelle, että jutun alussa totesin, kuinka eräät rikostyypit ovat tietyissä maahanmuuttajaryhmissä huomattavasti yleisempiä kuin muissa väestöryhmissä", Lauerma kertoo. Nainen oli luultavasti lukenut sen. Viestin lähettänyt nainen oli tyyppiesimerkki ihmisestä, joka tunsi niin voimakasta vihaa, että se kapeutti näkökentän. Lauerma on sellaisesta huolissaan. "Mustasukkainen vaimo harjasi miehensä vaatteita ilta toisensa jälkeen löytääkseen niistä vieraan naisen hiuksia. Hannu Lauerma Kuka? Hannu Lauerma, 54, on Turun seudulla asuva Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, lääketieteen tohtori ja tietokirjailija. Mistä tunnetaan?