Tilastokeskus.
Väestö. Tilastokeskus - 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1970–2013. Kansalaisuustilastot - Maahanmuuttovirasto. Kaikki kansalaisuusasiat Vireille tulleet ja päätökset (2011–) Vireille tulleet (2006–2010) Päätökset (2006–2010) Kansalaisuushakemukset Hakijat, suurimmat ryhmät kansalaisuuksittain Kansalaisuusilmoitukset, entiset Suomen kansalaiset Ratkaistut ilmoitukset, suurimmat ryhmät kansalaisuuksittain Kansalaisuusilmoitukset, entiset Suomen kansalaiset ja jälkeläiset (2006–2008)*
Vieraskielisiä on pian Suomessa enemmän kuin ruotsia puhuvia, katso suurimmat kieliryhmät. Aamulehti, STT Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvia on Suomessa pian enemmän kuin ruotsia äidinkielenään puhuvia.Asia selviää Tilastokeskuksen tuoreesta selvityksestä.
Sen mukaan viimen vuoden lopussa Suomessa oli vieraskielisiä 289 068 ja ruotsia puhuvia 290 910. Molempien osuus väestöstä on 5,3 prosenttia.Tilastokeskuksen mukaan on odotettavissa, että ensin mainittujen määrä ylittää ruotsia puhuvien määrän tänä keväänä.Suurimman vieraskielisten ryhmän muodostivat venäjää puhuvat; heitä oli lähes 66 400. Virtual Statistics - Taloustilastot - Väestötilastot. BKT asukasta kohti. BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos.
Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto). BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. Paluu tulevaisuuteen. Bruttokansantuote (bkt) henkeä kohti − kiintein hinnoin ja kausitasoitettuna − oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yhä 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä (lähde: Tilastokeskus, neljännesvuositilinpito).
Näin on käynyt. Aikasarjoja itsenäisen Suomen taloudellisesta kehityksestä 100 vuoden ajalta. Findikaattori.fi - Tilastotietoa yhteiskunnasta. Elinkeinoelämän keskusliitto. Elinkeinorakenne on muuttunut Suomessa nopeasti: metsä- ja elektroniikkateollisuuden osuus on laskenut ja palvelujen merkitys kasvanut.
Vienti on silti tärkeässä roolissa Suomen taloudelle. Talouskasvu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, eivätkä investoinnit ole yltäneet toivotulle tasolle. Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat korvanneet osin kiinteitä investointeja. Rakennemuutos tuo, rakennemuutos vie Suomen talouden rakenteet ovat muuttuneet useaan otteeseen viime vuosikymmeninä. USA:n asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt ns. subprime-kriisi ajoi syksyllä 2008 maailmantalouden poikkeuksellisen vakavaan taantumaan. Suomen BKT romahti vuonna 2009 peräti 8,3 %. Monet perinteiset viennistä riippuvaiset teollisuusalat ovat olleet viime vuosina vaikeuksissa.
Suomi 1917-2007. Tilastokeskus: tuloerovertailua Suomi, Euroopan maat. Avaa taulukko suurempana.
Perustietoja Suomen taloudesta. Suomen talous on toipumassa usean heikon vuoden jälkeen.
Hyvästä viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta haasteita on yhä jäljellä, sillä julkinen talous on edelleen vahvasti alijäämäinen ja väestön ikääntymisestä johtuvien menojen kasvu varjostaa lähivuosikymmenten näkymiä. Suomen hyvinvointimittarit laahaavat jäljessä, vaikka talous kasvaa. Suomi oli pitkään poikkeuksellinen länsimaa.
Talouskasvua mittaava bruttokansantuote (BKT) ja suomalaisten hyvinvoinnin kasvua kuvaavat aidon kehityksen ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksit kulkivat 1990-luvulle asti käsi kädessä. Tilastokeskus: pienituloisuus Suomessa 1966 - 2013. Liian suuret tuloerot talouden ja yhtesikunnan riski. Tuloerot kuuluvat markkinatalouden ominaispiirteisiin ja likimain automaattisiin seurauksiin.
Selvitä Kuukausiliitteen Luokkakoneella, mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut - Yhteiskuntaluokat - Datajournalismi. Helsingin Sanomien Kuukausiliite jakoi Suomen kuuteen uuteen yhteiskuntaluokkaan.
Lauantaina 4.1. ilmestyneessä Kuukausiliitteessä säädyt palaavat Säätytalolle keskustelemaan luokista. Vastaa alla oleviin kysymyksiin, niin saat tiedon mihin yhteiskuntaluokkaan itse kuulut. Kaikki antamasi tiedot näkyvät vain omassa selaimessasi, eikä niitä lähetetä tai tallenneta mihinkään. Lue lisää luokkakoneen taustoista ja luokkien kuvaukset täältä. Huomenna lauantaina ilmestyvä Kuukausiliite on kutsunut Säätytalolle kirjailijoita, jotka kukin edustavat yhtä uusista yhteiskuntaluokista. Luokkakone perustuu HS:n toukokuussa 2013 tekemään kyselyyn, jossa 40 000 vastaajaa kertoi ammateistaan, tuloistaan, perhesuhteistaan ja harrastuksistaan. HS jakoi Suomen kuuteen uuteen yhteiskuntaluokkaan. Helsingin Sanomien luokkakone jakaa suomalaiset kuuteen yhteiskuntaluokkaan ammattien, perhesuhteiden, tulotason ja kiinnostusten perusteella. Luokkakone löytyy osoitteesta HS.fi/luokkakone. Yhteiskuntaluokat ovat eliitti, asiantuntijat, kipuajat, duunarit, leipätyöläiset ja vähäosaiset.
Jako perustuu HS.fi:ssä toukokuussa 2013 tehtyyn kyselyyn, jossa 40 000 vastaajaa kertoi taustoistaan. Näiden vastausten perusteella Turun yliopiston professori Jani Erola laati matemaattisen todennäköisyysmallin, joka luokitteli suomalaiset kuuteen uuteen yhteiskuntaluokkaan. Yhteiskuntaluokan käsite (TYT / Avoin yliopisto - Sosiologian verkko-opinnot, luku 6) - luokka-analyysin osa-alueet - klassikot ja luokkatutkimus - kaksi tulkintaa nykyajan luokkasuhteista - vertaileva luokkatutkimus ja Suomi luokkayhteiskuntana - syrjäytyminen ja alaluokkaistuminen - uudet keskustelut - sukupuolijärjestelmä Keväällä 2008 Suomessa keskusteltiin yllättävän vilkkaasti yhteiskuntaluokista. Elävä arkisto > Millaisia syitä dokumentin henkilöiden köyhyydelle on? Pohdi, miten itse pärjäisit nollatulotasolla. Miten nollalla eurolla pärjää? Silminnäkijä kertoo kolmen tulottoman tarinan. Miksi pitsakuskin pinna paloi? - Sosiaaliset erot. Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus.
Olipa tilanne. These are the 11 most educated countries in the world - Business Insider Nordic. Harvard University.Janias Tobias Werner/Shutterstock The World Economic Forum, a nonprofit foundation, has ranked the most educated countries in the world as part of its annual Global Competitiveness Report. The WEF created the index using a variety of objective and subjective measures. Each country's score, from one to seven, is based on factors including the rate at which people studied at a university or an equivalent, such as a nursing college. The score is also based on answers provided by business leaders from each country to five questions including "In your country, how well does the education system meet the needs of a competitive economy?
" Tietoa meistä. Me olemme säätiö, jonka mielestä maailmassa ei pitäisi olla ‘meitä’ tai ‘heitä’. On vain me. Tavoitteenamme on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla perhetaustasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvään elämään. Säätiömme pääasiallinen tarkoitus on tukea tämänkaltaisia yhdenvertaisuutta edistäviä hankkeita. Tämän lisäksi tuemme ympäristönsuojelua Suomessa.