Luksitko 2016 2 ruutuversio. Demo4teht5. Oppilaan arviointi opintojen aikana. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2004.
Uudet perusteet otettiin käyttöön kaikilla vuosiluokilla viimeistään 1.8.2006. Oppilaan arvioinnissa vuoden 2004 perusteiden lähtökohtina olivat vuonna 1999 voimaan astunut perusopetuksen lainsäädäntö sekä vuoden 1999 oppilaan arvioinnin perusteiden linjaukset. Sekä lainsäädännössä että 1999 perusteissahan arvioinnin tehtävää oli jo selkeytetty erottamalla toisistaan opintojen aikainen arviointi sekä opintojen päättyessä annettava päättöarviointi. Vuoden 2004 perusteissa arviointi jaettiin edelleen samalla tavalla tehtäviensä mukaisesti. Peruskoulun oppilaan arviointiin aiemmin sisältynyttä epäselvyyttä suhteellisen, oppilaita toisiinsa vertailevan, ja tavoitteisiin perustuvan arvioinnin välillä on vuoden 2004 perusteissa myös pyritty poistamaan kirkastamalla tavoitteiden merkitystä arvioinnin lähtökohtana ja perustana.
Opintojen aikainen arviointi Päättöarviointi. Shibboleth Authentication Request. Heinio Silfergren Marjukka. Polvi.Marianna. Gradu00981. Tutkimuksia ja selvityksiä 11 2014 Monenlainen tapaustutkimus Eriksson Koistinen. ERIC-ED467082. 978 951 44 7212 1. Gradu2010heikkila. LappalainenSointu2013Vahvuuksiatunnistamallakyttytymisenjatunteidenhallintaakoulussa.
GRADU 1504007158. KK 31 13 401 EN N. Vihastuttaako Wilma? Kielteisesti Wilmaan suhtautuvien huoltajien kokemuksia ja kehitysehdotuksia Wilma-järjestelmästä. Tuovi 13 2015. 163777 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Liisa Saarela progradu 2014. Gradu02461. URN:NBN:fi:jyu 201511253833. Aumo Ari Veijanen Jukka. Narvanen Ojanen Pesala Piirainen. URN:NBN:fi:jyu 201511253833. Kontto Inkeri. Viesti Wilmalla viisaasti. 9513926575. Kymmenet Wilma-viestit unohtuneista kirjoista herättävät kysymyksiä: "Kuinka viestit käsitellään perheessä?" Suomen vanhempainliitto pitää hyvänä ajatuksena valtakunnallista ohjeistusta koulujen Wilma-tietojärjestelmän käyttöön.
Tohtorikoulutettava Sanna Oinas Helsingin yliopistosta tutki kollegoineen opettajien tekemiä tuntimerkintöjä tietojärjestelmä Wilmaan erään kaupungin 39 koulussa. Merkintöjä kertyi tutkittuna lukuvuonna yli 211 000 kappaletta, kaikkiaan 7 800 oppilaalle. Se tarkoittaa lähes 30 merkintää lukuvuodessa yhdelle oppilaalle, jos ne jakautuisivat tasan. Mutta tutkimuksen mukaan 14 prosenttia oppilaista ei saanut yhtään Wilma-merkintää koko lukuvuoden aikana. Osa oppilaista ei siis saa Wilman kautta minkäänlaista palautetta. Wilma-viestit ahdistavat niin oppilaita, opettajia kuin vanhempiakin - kannustus kasautuu yksille oppilaille ja nuhteet toisille. Sähköisestä viestintäjärjestelmä Wilmasta on tullut 2010-luvulla tärkein yhteydenpitoväline kodin ja koulun välillä.
Se on korvannut vanhan ajan reissuvihot ja opettajien omat tuntipäiväkirjat.Wilma kuohuttaa tunteita. Sitä on kuvailtu muun muassa lasten rikosrekisteriksi, oksennusastiaksi ja aikarosvoksi. Opettajatkin kertovat viestittelyn ahdistavan. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanna Oinas haki vastauksia siihen, miksi Wilmaan reagoidaan niin rajusti. Oinaan mukaan keskustelu mediassa antaa Wilmasta turhan vinoutuneen ja kielteisen kuvan. - Meillekin tuli yllätyksenä, että suurin osa opettajien Wilmassa antamasta palautteesta oli myönteistä, hän kertoo. Tutkija ihmeissään: Opettajien kehut ja haukut keskittyvät tietyille oppilaille – monista lapsista ei lainkaan Wilma-merkintöjä. Yhdessä kunnassa Wilmaan kertyy satojatuhansia merkintöjä vuodessa.
Koulujen sähköisen palautejärjestelmän eli Wilman tuntimerkinnät näyttäisivät kasautuvan tietyille oppilaille. Keskittyminen näkyy sekä myönteisessä että kielteisessä palautteessa. Wilmaa on tutkinut luokanopettaja, tohtoriopiskelija Sanna Oinas Helsingin yliopistosta. Hän on perehtynyt sähköiseen palautteeseen Kouvolassa. Wilma-viestintä kodin ja koulun yhteistyössä - opettajien kokemuksia työssään ja vanhemman roolissa. Wilma-viestintä kodin ja koulun yhteistyössä - opettajien kokemuksia työssään ja vanhemman roolissa Doria JavaScript is disabled for your browser.
Some features of this site may not work without it. inShare0. Our team. Dr.
Kirsi Tirri is a full Professor of Education and a Research director at the Helsinki Collegium for Advanced Studies at the University of Helsinki. Saarijärvi.Henna. Tuovi 13 2015. Suomen Vanhempainliitto - Kirjoitus - Vahvuuksien kautta Wilmaan! Oppilaiden ja opettajien työskentelyä tahdittaa nyt uusi opetussuunnitelma, jonka tarkoituksena on päivittää opetusmenetelmiä sekä tuoda digioppimista opiskeluarkeen.
Yksi uuden opetussuunnitelman keskeisistä tavoitteista on koulun yhteistyön ja avoimuuden lisääminen myös vanhempien suuntaan. Arvostavalla yhteistyöllä ei lisätä vain oppilaiden, vaan myös opettajien sekä vanhempien hyvinvointia hektisen arjen pyörteissä. Molemminpuolinen avoin ja arvostava vuorovaikutus rakentaa hienoa pohjaa yhteisöllisyydelle ja luottamukselle. Toimivan kasvatusyhteistyön on tutkitusti todettu lisäävän koko yhteisön hyvinvointia.Hienoja tavoitteita sekä yhteisiä arvoja, jotka toivottavasti toteutuvat monin paikoin. Arjen kertomukset arvostavasta yhteistyöstä ovat kuitenkin liian usein myös toisenlaisia. Wilma vuorovaikutuksen tilana. 115274 laatua kodin ja koulun yhteistyohon.
Digiloikka nyt! Digitaalinen teknologia kodin ja koulun yhteistyön tukena. Kasvatustieteen maisteri Tiina Korhonen tutkii 17.6. tarkastettavassa väitöksessään Kodin ja koulun digitaalinen kumppanuus digitaalisen teknologian käyttöön liittyviä mahdollisuuksia, teknologian käyttöä sekä siihen liittyviä kokemuksia kodin ja koulun yhteistyössä.
Tutkimus pureutuu ajankohtaiseen ja paljon julkista keskustelua Suomessa herättäneeseen teknologian käyttöön kotien ja koulujen välillä. Korhonen tarkastelee teknologian käyttöä julkisessa keskustelussa esillä olleen, pelkästään opettajan ja vanhemman välillä tapahtuvan digitaalisen viestimisen sijaan uudesta, kumppanuuden ja kaikkien luokan toimijoiden, opettajien, oppilaiden ja vanhempien, näkökulmasta. Korhonen toteutti tutkimuksensa suomalaisessa alakoulussa lukuvuosien 2009 ja 2010 aikana. Design-tutkimus. 978 951 39 4198 7. Oppimisen design-tutkimus. Dbr johdanto 2012. Technology-enhanced feedback for pupils and parents in Finnish basic education. Tuovi 13 2015. Kehittämistutkimus opetusalalla - Johannes Pernaa (toim.) Kehittämistutkimus on opetuksen tutkimuksessa suhteellisen nuori ja vähän tunnettu tutkimusmenetelmä.
Sitä alettiin kehittämään jo 90-luvun alkupuolella, mutta ensimmäisen vuosikymmenen aikana menetelmää ei vielä tunnettu eikä alan tutkimusartikkeleita julkaistu kovinkaan monia. 2000-luvulle siirryttäessä menetelmä alkoi saada suosiota alan tutkijoiden keskuudessa, mikä on johtanut kehittämistutkimusartikkeleiden lukumäärän merkittävään kasvuun. Tämän kirjan tavoitteena on esitellä kehittämistutkimuksen teoreettinen tausta ja tukea teoriaa käytännön esimerkeillä. Kirja koostuu kymmenestä artikkelista, joista ensimmäisessä käsitellään menetelmän teoriataustaa. Lopuissa yhdeksässä esitellään Suomessa toteutettuja kehittämistutkimusprojekteja. Kirjan keskeinen teema on opetuksellisten innovaatioiden tutkimuspohjainen kehittäminen. Ken Robinson: Do schools kill creativity?
Pasi Sahlberg digitalisaatiosta. Jakso 3: Tulevaisuuden oppiminen – Tulevaisuuden ammattilaiset. VideOpit 2.0 - Arviointi / Pekka Peura #OO on Vimeo. Leena Jokinen, Turun Yliopisto - Tulevaisuuden työmarkkinoilla vaadittava osaaminen. Irmeli Halinen arvioinnista. Kirsti Lonka arvioinnista. Pekka Peura kertoo opettajien muutostarpeista. Liisa Pohjolainen opettajien työn haasteista. Our Organization. Linda Liukas: A delightful way to teach kids about computers. Digitalisaatio – itseisarvo vai oppimisväline? Media hanskassa. EU Kids Online - EU Kids Online - Research - Department of Media and Communications.
EU Kids Online is a multinational research network.
It seeks to enhance knowledge of European children's online opportunities, risks and safety. It uses multiple methods to map children's and parents' experience of the internet, in dialogue with national and European policy stakeholders. It has been funded by the EC’s Better Internet for Kids programme. Finland - Participating countries - EU Kids Online - Research - Department of Media and Communications. Media ja lasten 2011. Lastenmediabarometri2013. Lasten mediamaailma pahkinankuoressa. ISBN978 952 67693 3 2. Nakokulma 43 merikivi mulari vilmila. Indikaattori: Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, % - Kouluterveyskyselyn tulokset 2017. Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat. - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä.
Kasvatustieteiden tiedekunta. 978 951 39 4870 2. Tuleeko digimaailman lapsista heinäsirkkoja vai huippuosaajia? Monet suomalaisvauvat oppivat taulutietokoneen käytön ennen kuin oppivat edes kävelemään. Tutkimusten mukaan alle yksivuotiaista jo joka toinen käyttää joskus internetiä. Vuonna 2010 alle kaksivuotiaista vain neljä prosenttia pelasi digitaalisia pelejä edes joskus, mutta vuonna 2013 heidän osuutensa oli jo viidennes. Vanhemmat ovat hämmentyneitä. Kansallinen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Osaaminen ja koulutus. Tavoite Uudistetaan ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostetaan sitä.
Lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. 2 osaaminen koulutus. Perusopetus. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016. Kuitenkin 1.8.2016 alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti.
Vuosiluokkien 7–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöön otto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. Käyttöönotto on määritelty perusteiden määräyskirjeessä. Megatrendikortit. Digcompedu leaflet en 2017 10 09. Digital Competence Framework for Educators (DigCompEdu) The teaching professions face rapidly changing demands, which require a new, broader and more sophisticated set of competences than before.
Digital competence: the vital 21st century skill for teachers and students. Digital competence is essential for learning, work and active participation in society. For school education, as important as understanding the competence itself is knowing how to help develop it. Find out more in this tutorial! What is digital competence? Gartner's 2016 Hype Cycle for Emerging Technologies Identifies Three Key Trends That Organizations Must Track to Gain Competitive Advantage. STAMFORD, Conn., August 16, 2016 View All Press Releases 2016 Hype Cycle Special Report Distills Insight From More Than 2,000 Technologies. TPACK Explained – TPACK.ORG. Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) attempts to identify the nature of knowledge required by teachers for technology integration in their teaching, while addressing the complex, multifaceted and situated nature of teacher knowledge. Using the TPACK Image – TPACK.ORG. Using the image in your own works. Mishra. 2000-luvun ydintaidot, oppimisen tulevaisuus ja opetuksen suunnittelu.
Pidin keskiviikkona Itä-Suomen yliopistolle koulutuksen, joka koostui kolmesta teemasta: Koulutus liittyi ”Pedagogiset ja teknologiset ratkaisut oppimisprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa” (5 op) -opintojaksoon. Käytännön järjestelynä oli videoneuvotteluyhteys (Oulu-Kuopio-Joensuu) ja työskentelyalustana sekä yhteisenä tilana Purot.net-wiki. Ei aivan mutkatonta, mutta hyvin se meni. 🙂 Alla koulutuspäivän esitykset. Koskelokaisto 2703151518. SAMRandTPCK HandsOnApproachClassroomPractice. SAMR TPCK IntroToAdvancedPractice. LearningTechnologySAMRModel. Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä : "jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse"
132881 Tieto ja viestintatekniikka opetuskaytossa TIIVISTELMA. 132877 Tieto ja viestintatekniikka opetuskaytossa. ITL raportti2011. 121845 koulu 3.0. 18 Opeka. 18 Opeka Liite 1. Oppimisen tulevaisuus 2030. Oppimisen tulevaisuutta tarkastellaan kartalla, jonka muutoksia indikoi 48 oppimista, koulua ja sen toimintaympäristöä käsittelevää tulevaisuusväitettä. Mikään niistä ei ole toteutunut, vaikka jokainen niistä on mahdollinen jossakin tulevassa ajassa. Niiden totuusarvo on siis auki, mutta kuitenkin arvioitavissa ja perusteltavissa suuntaan jos toiseenkin. Tulevaisuuksientutkijan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan.
Arvioinnin tekevät asiantuntijat, jotka on kutsuttu argumentoimaan eri tulevaisuuksien puolesta. Heidän kannanotoistaan riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Digitaalisaatio koulussa – päälle liimattua vai tarkkaan harkittua? - Lapsen Maailma. Kysyimme neljältä opetuksen asiantuntijalta, mitä he miettivät koulun digitalisaatiosta ja siitä käydystä keskustelusta. Millä mielellä olet seurannut opetuksen digitalisoitumista ja siitä käytyä keskustelua? Leena Krokfors, professori, opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto: Moniääninen keskustelu on tarpeellista.
Pitää selvittää, mitä digitalisaatio tarkoittaa lapsen, koulun, opettajan ja vanhempien kannalta. Keskustelussa on myös väärinkäsityksiä. ICT-taitotesti paljasti opettajien kaipaavan ohjelmointikoulutusta. Digit oppiminen netti. 180158 UUSI Ryhma A3 B3 Harto Ponka. CICERO TVT selvitysraportti. Tvt opetuksessa. Alkuopetuksen digitaitoreppu.