Lukiolla on monta tehtävää, mutta lukiolaiset tuntevat niistä vain kaksi – Opetushallitus lupaa opetukseen lisää käytännön ja arjen asioita. Suurin osa kyselyyn vastanneista lukiolaisista arvioi lukion tärkeimmäksi tehtäväksi joko yleissivistämisen tai jatko-opiskeluun valmistamisen.
Osa vastaajista piti tärkeänä myös työelämään sekä tulevaisuuteen valmentamista. Lukiolain mukaan opetuksen tehtäviin kuuluu kuitenkin myös esimerkiksi aktiivisten kansalaisten kasvattamiseen, harrastuksiin sekä opiskelijoiden itsensä kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Vastaajat pitivät kaikkia lukion lain määräämiä tehtäviä tärkeinä, mutta yleissivistäminen ja jatko-opintoihin valmistaminen erottuvat edelleen joukosta selvästi tärkeimpinä. Mainos (artikkeli jatkuu alla) Kyselyssä abeja pyydettiin myös arvioimaan lukion tehtävien toteutumista. . – Tässä mainittiin persoonallisuuden kehittyminen. Opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta arvioi lukiolaisten kiteyttävän lukion tarkoituksen hyvin, vaikka kaikkia tehtäviä ei osatakaan mainita. – Vuoden 2018 lukiolain 2 §:ssä säädetään lukiokoulutuksen tarkoitus.
Näin kirjoitat ällän paperit. Julkaistu 08.02.2018 - 11:52.
Päivitetty 08.02.2018 - 12:01 Laudatureja kahmineet ylioppilaat paljastivat niksinsä Abitreeneille. Hyvän yo-todistuksen eteen on tehtävä töitä koko lukion ajan. Viime metreillä lukemisessa kannattaa keskittyä siihen, millaisia vastauksia yo-kokeissa haetaan. Ja muistaa, ettei laudaturinkaan vastauksen tarvitse olla täydellinen. Välivuotta viettävien määrä vain kasvaa: Ylioppilaiden siirtyminen korkeakouluihin hidastui. Erityisesti nuorten naisten kohdalla näkyy nyt viipyilyä matkalla lukiosta jatko-opintoihin.
Tuoreiden ylioppilaiden pääsy korkeakoulutukseen on hidastunut, kertoo Tilastokeskus Tieto&Trendit -julkaisussaan (siirryt toiseen palveluun). Ilmiö näkyy sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa: Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Opiskelijoista saman vuoden ylioppilaita oli 8,5 prosenttia. Aiemmin luku oli 18 prosenttia.Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon aloittaneita oli 12 prosenttiyksikköä vähemmän. Nuorten naisten korkeakoulutukseen meno on hidastunut enemmän kuin nuorten miesten. Tilastot kertovat siitä, että työurien pidentäminen ja nuorten työelämään siirtymisen nopeuttaminen ei ole onnistunut, vaikka asia on ollut pitkään koulutuspoliittisena tavoitteena. Lue myös: Lukiolaiset korottavat hiki hatussa arvosanojaan, yläkoululaiset jopa maksavat päästäkseen haluamaansa lukioon – Tähänkö pääsykoeuudistus on johtamassa?
Ensi vuonna voimaantuleva pääsykoeuudistus lisää ylioppilastutkinnon merkitystä yliopistojen valintakiintiöissä.
Tämä tietää lisää paineita sekä lukiolaisille että lukioon tähtääville. Valmiuksia menestykselliseen lukio-opiskeluun haetaan entistä useammin jo peruskouluiässä hankittavalla maksullisella lisäopetuksella. Maksullista lisäopetusta ja valmennuskursseja tarjoavat yritykset ovat haistaneet markkinaraon ja tarjoavat tuotteitaan nyt entistä nuoremmille opiskelijoille. Kasvavaa asiakaskuntaa ovat peruskoulun yläluokan oppilaat, jotka tähtäävät yliopistoon. – Nuoret haluavat valmistautua ylioppilaskirjoituksiin entistä paremmin, koska ylioppilaskirjoituksilla on jatkossa ratkaiseva merkitys.
Lääkäri Pippa Laukka tapaa vastaanotollaan lukiolaisia, jotka uupuvat jo ekan vuoden keväällä – Siksi hän kirjoitti tyttärensä kanssa kirjan, joka opettaa armollisempaa elämää - Hyvinvointi. Lääkäri Pippa Laukka tapaa vastaanotollaan lukiolaisia, jotka uupuvat jo ekan vuoden keväällä – Siksi hän kirj ”Muistinko sanoa, että menen hiihtämään huomenna Finlandia-hiihdon?
Mutta vain ihan lyhyen pertsamatkan. 32 kilometriä.” ”Aijaa, ei tainnut olla puhetta. Kiva!” Näin urheilulääkäri Pippa 47, ja hänen tyttärensä Iina-Sofia 19, jutustelevat keskenään. Monelle ”ihan lyhyt 32 kilometrin hiihtolenkki” voisi tuntua ylivoimaiselta, mutta ei Laukalle. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy Nyt se ei kuitenkaan ole hampaat irvessä tehtävä suoritus, vaan vähän pidempi hiihtoreissu kauniina lauantaipäivänä. Naisten jalkapallomaajoukkueen lääkärinä, Helsingin Sanomien kolumnistina ja Hintsa Performancen puhujana tunnetuksi tullut Laukka tietää omasta kokemuksesta, ettei hampaat irvessä suoritettava elämä tuo mukanaan ainakaan onnellisuutta. Korkeakoulujen todistusvalinnan kriteerit on päätetty – esimerkiksi kasvatustieteistä haaveilevan kannattaa keskittyä äidinkieleen, matematiikkaan ja fysiikkaan - Kotimaa. Korkeakoulujen todistusvalinnan kriteerit on päätetty – esimerkiksi kasvatustieteistä haaveilevan kannattaa ke Yliopistot ovat päättäneet, millaisilla kriteereillä ylioppilastodistuksia arvotetaan vuoden 2020 opiskelijavalinnoissa, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessaan.
Kullekin alalle on tehty omat valintaperusteensa. Alakohtaisissa kriteereissä painotetaan niitä lukiossa opiskeltavia aineita, joista on hyötyä juuri sen alan korkeakouluopinnoissa. Valinnat on tehty tiedotteen mukaan eri koulutusalojen yhteistyönä niin, etteivät valintakriteerit eroaisi toisistaan merkittävästi saman alan sisällä. Ylioppilastodistusten arvottamisperusteita voi jo tutkia Opintopolku- mutta täydelliset valintakriteerit julkaistaan vasta loppuvuonna 2019. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy Helsingin Sanomat kertoi kauppakorkeakoulujen pääsykokeista, joissa opiskelijavalinta ylioppilastodistuksella otettiin ensimmäisenä käyttöön. Suomalaistutkimus: Eliittilukiossa opiskelu ei paranna menestystä ylioppilaskokeissa - Kaupunki - HS.fi. Suomen eliittilukioissa opiskelu ei välttämättä paranna ylioppilaskoemenestystä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (Vatt) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita, Vattin tiedotteessa kerrotaan. Nämä lukiot ovat olleet useissa mediavertailuissa kärkisijoilla, koska niiden sisäänpääsyraja on korkea ja niihin valikoituu korkean lähtötason opiskelijoita. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu, että näihin lukioihin nipin napin päässeet abit olisivat suoriutuneet yo-kirjoituksissa paremmin kuin juuri ja juuri rajan alle jääneet.
Jännitätkö yo-kirjoituksia tai pääsykokeita? Näillä asiantuntijan vinkeillä kovakin jännittäjä voi kääntää tilanteen voimavarakseen. Kun jännittämiseen varautuu ennalta, voi siitä oppia jopa nauttimaan.
Ilman jonkinlaista jännittämistä ei voi päästä huippusuorituksiin, sanoo nuorten kokemaa stressiä tutkinut professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta. Kysyimme häneltä jännittämisestä ja sen kääntämisestä voimavaraksi. 1) Jännittäminen heikentää koesuoritusta, vai heikentääkö? Ei heikennä, vaan oikeastaan päinvastoin. Jakso 1: Uusi kausi alkaa. Yhteishakulaskuri. Katso lukion keskiarvorajat Keskiarvokoneella!
Älä usko lähipäivien lukiovertailuja – Helsingin huippukoulut ovat vain keskikastia, kun vertaillaan koulujen vaikutusta opintomenestykseen - Tiede. Älä usko lähipäivien lukiovertailuja – Helsingin huippukoulut ovat vain keskikastia, kun vertaillaan kouluj Uusien ylioppilaiden nimet selviävät perjantaina.
Ylioppilastutkintolautakunta luovuttaa kevään tulokset lukioille aamulla, ja sen jälkeen opiskelijat saavat tietää omat arvosanansa. Lautakunta tuottaa pienellä viipeellä myös koulukohtaisia tuloksia, joista selviää eri lukioiden menestys kevään ylioppilaskokeissa. Useat tiedotusvälineet julkaisevat aineiston perusteella omat rankinglistansa. Niissä koulut laitetaan paremmuusjärjestykseen ylioppilastutkinnon neljän pakollisen aineen pistemäärien keskiarvon perusteella.
Median vertailuista voi lukea, mikä lukioista oli Suomen paras tai surkein. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy Tutut suurten kaupunkien koulut hallitsevat vuodesta toiseen lukiorankingien kärkisijoja.