Relativism. 1.
What is Relativism? The label “relativism” has been attached to a wide range of ideas and positions which may explain the lack of consensus on how the term should be defined. The profusion of the use of the term “relativism” in contemporary philosophy means that there is no ready consensus on any one definition. Here are three prominent, but not necessarily incompatible, approaches: 1.1 The co-variance definition A standard way of defining and distinguishing between different types of relativism is to begin with the claim that a phenomenon x (e.g., values, epistemic, aesthetic and ethical norms, experiences, judgments, and even the world) is somehow dependent on and co-varies with some underlying, independent variable y (e.g., paradigms, cultures, conceptual schemes, belief systems, language). Trump - sydänmaiden kapinan ukkosenjohdatin. Monille amerikkalaisille Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa tuli yllätyksenä, jopa sokkina.
Vieläkin suurempana ihmeenä se näyttäytyi useimmille eurooppalaisille. Trumpin kaltaisen poliitikon nousu presidentiksi ei pitänyt olla mahdollista modernissa länsimaisessa moniarvoisessa demokratiassa. Yhdysvaltalaista konservatismia ja oikeistoa tunteville Trumpin voitto sen sijaan ei ollut yllätys. Trump toimi ukkosenjohdattimena liberaalia Amerikkaa vastaan suuntautuvalle sydänmaiden kapinalle. Miksi Donald Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti? The Philosophy Friends. Seuraatko tiedeuutisia? Tämä visa testaa tarkkuutesi. Epätieteellisen arvion mukaan tiedeuutisten tarjonta suomalaisissa tiedotusvälineissä on lisääntynyt viime vuosina.
Yle Uutisten puolivuosittain julkaistavassa tiedevisassa testataan, kuinka hyvin viime viikkojen ja kuukausien tiedeuutisointia on luettu. Linkkejä kysymyksiä koskeviin uutisiin löytyy visan alapuolelta. Linkkejä kysymyksiin liittyviin uutisiin: – Khufun pyramidin arvoituksesta kertoivat ainakin Yle ja Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun) – Eri alkoholijuomien vaikutustutkimuksesta uutisoi Kauppalehti. Ylen tiedevisa – oletko perillä tiedemaailman tapahtumista? Suomen Energiahoitajille on myönnetty Skepsis Ry:n "Vuoden 2017 huuhaa-palkinto" - Suomenenergiahoitajat.fi. Näin somehuhusta tulee "totta" – tarkastelussa kolme vastamedian uutista. Väitteet ovat monen väärinymmärryksen summa.
Sekaisin ovat menneet puheet, lehtitiedot ja sisäministeriön vanhat evakuointisuunnitelmat. Uutisen todenperäisyys: Uutisessa kuvailtua pakkolakia ei ole valmisteltu salassa tai julkisesti. Sisäministeriö ainoastaan selvitti vastaanotosta säädetyn lain oikeaoppista tulkintaa. Oikeuskanslerin viraston päätöksen mukaan tarkasteltu lakipykälä ei kuitenkaan mahdollista kuvailtua pakottamista. Väitetty 25 prosenttia liittyy sisäministeriön vanhaan ohjeeseen väestön evakuoinnista, eikä nykyiseen pakolaistilanteeseen. On huomattava, että uutinen siteeraa kaupunginvaltuutettu Liisa Mariaporin (ps.) sanomisia. Uutisessa käytetyt lähteet: On vaikea vaikea selvittää mistä Mariaporin tiedot ovat peräisin, sillä Mariaporin kuvailemassa infotilaisuudessa ei mitä ilmeisemmin ole ollut Maahanmuuttoviraston edustajia ja Mariapori ei muista kuka väitteet on esittänyt ja milloin.
Entä väitetty 25 prosenttia? Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset” - Tiede. Kehnojen Argumenttien Kuvakirja (Suomeksi kääntäneet Mikko Muilu, Harri Heikkilä, Timo Ylimäki, Marja Oilinki, Tere Sammallahti, Lauri Palsa) Tutkimus: Pimeää energiaa ei ole, eikä maailmankaikkeus laajene kiihtyvää vauhtia – Kosmologi Kari Enqvist: "Tieteen tennispeliä" Uusi teoria merkitsisi, ettei maailmankaikkeus laajenisikaan kiihtyvää vauhtia, kuten on oletettu. tiede 2.11.2016 klo 18:47päivitetty 3.11.2016 klo 11:59 Fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin viisi vuotta sitten tutkijoille 1990-luvulla tehdystä työstä, jonka tuloksena he ilmoittivat maailmankaikkeuden laajenevan kiihtyvää vauhtia.
Kysymystä oli selvitetty tutkimalla Hubble-teleskoopin ja maan pinnalla olevien teleskooppien avulla 1a-luokan supernovia, ja niiden näyttäviä räjähdyksiä tähden elämänkaaren päättyessä. Nobelin lisäksi tutkijat saivat useita muita palkintoja, ja tutkimuksen seurauksena käsitys "pimeästä energiasta", joka saa maailmankaikkeuden laajenemaan kiihtyvää vauhtia, hyväksyttiin yleisesti maailmalla. Pimeää energiaa on arvioitu olevan lähes 70 prosenttia maailmankaikkeuden energiatiheydestä. Mutta onko asia lopulta niin? Sarkarin ryhmä päätyi siihen tulokseen, että käsitys kiihtyvästä laajenemisesta on hatarammalla pohjalla kuin aiemmin on oletettu. Filosofi haluaisi lopettaa kalastuksen: ”Kalallakin on tunteet ja mieli” Filosofi Elisa Aaltola ei syö kalaa.
Hänen mukaansa kalat ovat oppivaisia ja tuntevia eläimiä, joiden rääkkäämiseen pitäisi suhtautua kriittisesti. – Kaloja on usein pidetty vesistöjen kasveina, mutta todellisuudessa niillä on mieli, aivan kuten koirillakin, eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofian dosentti Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää. Hän luettelee liudan ominaisuuksia, joita kaloista on viime vuosina tutkimuksissa löydetty: Kala tuntee kipua ja kärsimystä, mutta myös nautintoa.
Kalat pystyvät kiintymään toisiin kaloihin yksilöinä ja osoittavat selkeää halukkuutta olla juuri tiettyjen kalojen seurassa. Kala voi stressaantua ja masentua, muistaa, oppia ja tuntea pelkoa. Tekoäly Watson yrittää pelastaa pikkukeskosia. Totuuden jälkeistä aikaa ei ole ollut eikä tule - Areiopagi. Helsinki oli 22.4.2017 niiden kaupunkien joukossa, jossa järjestettiin Tiedemarssi (engl. march for science).
Marssin tarkoituksena oli vastustaa yhteiskunnassa ja politiikassa näkyvää trendiä, jossa tutkimustiedon rooli päätöksenteossa vähenee vähenemistään. Marssilla myös haluttiin edistää ihmisten luottamusta tieteeseen tiedon lähteenä. Tiedemarssin kaltaiset tapahtumat voidaan nähdä vastareaktiona väitteeseen, jonka mukaan olisimme siirtymässä totuuden tai faktojen jälkeiseen aikaan. ”Post-truth” lisättiin Oxford English Dictionaryyn jo jokin aika sitten.
Lisäksi se valittiin vuoden 2016 sanaksi. Kyseessä on adjektiivi, joka koskee olosuhteita, joissa objektiiviset faktat vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen vähemmän kuin tunteisiin ja henkilökohtaisiin vakaumuksiin vetoaminen. BlessU-2 on Saksan Wittenbergissä toimiva siunausrobotti - Digitoday. Reformaation eli uskonpuhdistuksen alkukodissa saksan Wittenbergissä on esitelty BlessU-2 (suom.
Siunaa sinuakin) robottipastori, joka osaa siunata ihmisiä joko miehen tai naisen äänellä ja viidellä eri kielellä. Asiasta kirjoittavat muun muassa The ja The Robottipappi on kehitetty reformaation 500-vuotisjuhlan kunniaksi ja sen on tarkoitus herätellä keskustelua kirkon tulevaisuudesta. BlessU-2 on varustettu rintaan kiinnitetyllä kosketusnäytöllä ja valoa hohtavilla robottikäsillä. Laitteen on tarkoitus toimia provosoivana keskustelunavaajana. – Halusimme herätellä keskustelua siitä, onko koneen toimittama siunaus mahdollinen vai tarvitaanko siihen ihmistä, kommentoi Hesse-Nassaun protestanttikirkon Stephan Guardianille.
Krebsin mukaan äänet kirkon sisältä ovat olleet kriittisiä, mutta siunaajarobotti on herättänyt paljon uteliaisuutta kirkon ulkopuolella. Jos video ei näy laitteellasi, voit katsoa sen tästä. Elämme jonkun muun luomassa simulaatiossa, mutta ei hätää, vuonna 2045 supertekoäly tuhoaa meidät – ja kaikki tämä ennustettiin jo parituhatta vuotta sitten - Kulttuuri. 24 Cognitive Biases stuffing up your thinking. A country that doesn't have fake news?... - Full Frontal with Samantha Bee. Something Something Soup Something - How? Infoähky voi selittää, miksi lankeamme huijauksiin - Elämä. 1.
Miksi valeuutiset, huijaukset ja perättömät meemit uppoavat yleisöön niin herkästi? Yhdysvaltalaistutkijat syyttävät asiasta infoähkyä ja ihmisen huomiokyvyn rajallisuutta. Internetin tulvassa kaikenlaiset sisällöt leviävät tehokkaasti tiedon laadusta riippumatta, kertoo Nature Human Behavior -lehdessä kesäkuussa julkaistu tutkimus. 2. Kyseenalaistaminen vaatii niin motivaatiota kuin kykyäkin, toteaa australialaistutkimus vuodelta 2012. 3. Huijauksiin lankeavat olivat menettäneet muita todennäköisemmin hiljattain työnsä, kokeneet enemmän vastoinkäymisiä sekä tunsivat useammin yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä. 4. 5.
Tekoäly & Filosofia 2017. Meet Sophia: The first robot declared a citizen by Saudi Arabia. Nancy Kanwisher: A neural portrait of the human mind. VR Designers, Don’t F*^k This Up — The Extended Mind. Ever wonder what a historian would say about VR?
Yuval Noah Harari, a historian at Hebrew University of Jerusalem and the author of Sapiens: A Brief History of Humankind and Homo Deus: A Brief History of Tomorrow, speculates on VR: "If you don't have a job anymore and the government provides you with universal basic income, the big problem is how do you find meaning in life. What do you do all day? And here the best answer so far we've got is drugs and computer games. People will regulate their moods with all kinds of bio-chemicals and they will engage with 3-dimensional virtual realities that they’ll be absorbed in [sic], and these things will provide emotional engagement and interest more than anything in the outside world. "You can think about religion simply as a virtual reality game. Whatever your religious beliefs, Harari’s perspective that VR will become a primary source of meaning in our lives is dystopian.
The Extended Mind. Web Resources Clark, Andy (2010). “Out of Our Brains.” The Philosophical Duel. The Philosophical Duel Ironically, it is the best of all possible worlds where most people think The Monadology is stupid. Parmenides believed that reality was unified, eternal, and unchanging. He thought any change we see is only an illusion. His pupil, Zeno, went on to come up with many famous thought experiments, showing the inherent contradictions in believing that the Universe is divisible into parts, or that change or motion occurs. The Metaphysics Videogame. A brief history. The Metaphysics Videogame. "Viidennes ihmisistä uskoo lähes mihin tahansa" – Esko Valtaoja ehdottaa kuukauden sometaukoa. Internet on kuin loputon tiedon valtameri – mutta hyvin, hyvin roskainen paikka, sanoi emeritusprofessori Esko Valtaoja Ylen aamu-tv:ssä. Kotimaa 10.2.2016 klo 08:41päivitetty 10.2.2016 klo 11:12 Tieteenvastaisuus on aina muodissa – ainakin tietyissä piireissä, uskoo Esko Valtaoja.
Ei kukaan rakasta tietoa silloin, kun se on omia, vahvoja luuloja vastaan.Esko Valtaoja Hän muistutti Ylen aamu-tv:n haastattelussa tänään keskiviikkona, että tiede on vain keino hankkia tietoa maailmasta. – Ei meistä kukaan rakasta tietoa silloin, kun se on omia, vahvoja luulojamme vastaan. – Jos on varmaa tietoa siitä, että asiat ovat näin, mutta toisaalta mä syvällä sisimmässäni tiedän, että ne ovatkin tuolla tavalla, kyllä se, joka kärsii, on tieto, tiede, Valtaoja pohdiskeli aamu-tv:ssä. Valtaoja tunnetaan ahkerana julkisena keskustelijana. "Nyt muodissa ovat enkelit, seuraavaksi ehkä kummitukset" Kalifornialainen yritys rakentaa huippurealistisia seksirobotteja tilaustyönä – ja siitä voi koitua paljon ongelmia - Sunnuntai.