Eväitä eteenpäin — Yhteistoiminnallisen oppimisprosessin suunnittelu YHDESSÄ OPPIMINEN. Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa: Aikuisoppiminen 2. Konstruktivismi ja oppiminen. Positiivinen oppiminen - Positiivinen Oppiminen. Positiivisen oppimisen käsitteeseen liittyy sekä se, MITÄ opetetaan, että MITEN opetetaan.
Positiivinen oppiminen tähtää positiivisen pedagogiikan mukaisesti oppilaiden hyvinvointiin ja hyvään oppimiseen. Positiiviseen oppimiseen kuuluu tämän lisäksi elämäntaitojen ja positiivisen psykologian hyvinvointiopetuksen sisältöjä sekä myönteisen ja ratkaisukeskeisen opetuksen menetelmiä. Positiivinen pedagogiikka nähdään laajana käsitteenä, johon kuuluu koulun kasvatustodellisuus, tavoitteet, arvot ja oppilaiden oppimiskokemukset. Positiivinen pedagogiikka on yläkäsite empiirisesti validoiduille ja tieteellisesti todistetuille sekä raportoiduille positiivisen psykologian ohjelmille, joilla on saatu vaikutuksia oppilaiden hyvinvointiin (White & Murray 2015). Olennaisinta positiivisessa pedagogiikassa on opettajan ohjaava ja valmentava työote, joka keskittyy kannustavaan palautteeseen sekä ratkaisukeskeisyyteen. Rtt: Belbinin tiimiroolit. Belbinin tiimiroolit Amerikkalaisen Meredith Belbinin ajatukset tiimin rooleista ovat kiteytyneet kahdeksan rooliin: Takoja (Shaper) energinen, impulsiivinen ja tehokas suuntautuu saavutuksiin innostaa mukaan vastustaa tehottomuutta saattaa turhautua ja ärsyyntyä helposti “ei saa jäädä tuleen makaamaan” “tehdäänpä nyt, niin saadaan valmiiksi” toimii hyvin yhteistyössä tiedustelijan kanssa saattaa kokea hankaluuksia kokoojan, keksijän ja diplomaatin kanssa Kokooja (Co-ordinator) tavoitteellinen, ennakkoluuloton, tasainen etsii jäsenten vahvuuksia, jakaa töitä kykenee saamaan voimavarat esiin jämäkkä saattaa olla haluton tekemään itse “jaetaanpa tehtävät kunkin kykyjen mukaan” “onko kenelläkään mitään lisättävää?”
Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa: Onko opettajasta fasilitaattoriksi. Osa 2. TÄMÄ blogilastu jatkaa edellisessä lastussa aloitettua fasilitoinnin pohdintaa.
Osassa 1 esittelin Pepe Nummen teoksen fasilitaattorin käsikirja. Nyt kysyn kaksi kysymystä: 1) Sopiiko fasilitointi kouluun ja 2) Voiko opettaja olla fasilitaattori? Sosiaalinen media ja opetus, Harto Pönkä. Eoppiva - pelikirja yhteiskehittämiseen. eOppivan pelikirja yhteiskehittämiseen Kirja kaikille niille, jotka haluavat oppia.
Kirjamme ”Jotta jokainen voisi oppia” on syntynyt tarpeesta luoda valtionhallinnolle pedagogisesti vaikuttavia, digitaalisia koulutuksia, joita on ilo opiskella. Olemme keränneet kirjaan parhaat käytäntömme kymmenistä tekemistämme koulutuksista ja yhteistyöstä satojen asiantuntijoiden kanssa. Toivomme, että kirja auttaa oivaltamaan, miksi oppiminen on tärkeää. Lisäksi se kertoo, miten me käytämme pedagogiikkaa, oppimismuotoilua ja yhteiskehittämistä koulutusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opas alkuperäistuotantojen tekemiseen Toivomme, että kaikki, jotka lähtevät tekemään kanssamme digitaalista koulutusta, perehtyisivät kirjaan huolellisesti. Kirja on jaettu kahteen osaan: Ensimmäinen osa taustoittaa tuotantoprosessiamme oppimisen, koulutusten digitalisoinnin, pedagogian ja oppimismuotoilun näkökulmista. JYX - Yhteisopetuksen käsikirja.
Opintojen kuormittavuus ja opintojen mitoittaminen. Opintojen mitoitus. Polamk mitoitussuositus ohje. Flippaus. Flipped Classroom eli käänteisopetus ja tuttavallisemmin flippaus on opetusmenetelmä, joka UEF:ssa on muodostunut jo käsitteeksi.
Opetusta on virallisesti käännetty vuodesta 2015, mutta flippariopettajia on ollut jo aiemmin. Kärkihahmona on toiminut yliopistonlehtori Markku Saarelainen, jonka opintojakso tuotti opiskelijoille suuria haasteita. Tällä hetkellä meillä on noin sata flippaavaa opettajaa kaikissa neljässä tiedekunnassa. Flippaus on osa UEF:n strategianmukaista oppimisympäristöjen kehittämistyötä. Näille sivuille on koottu tietopaketti flippauksesta. Sivusto on tehty osana Opetushenkilökunnan digitaidot ajantasalle! Blended learning & flipped classroom. Julkaisut - eAMK. Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä Koskinen M., Nakamura R., Yli-Knuuttila H., Tyrväinen P.
(Eds.)., (2020). Jyväskylän ammattikorkeakoulu. eAMK -hankkeen koontijulkaisu, julkaisun pysyvä osoite Digipölytys-blogin julkaisut Aksovaara, S. 2020. Alanko-Turunen, M. & Pietilä, I. 2020. Bockelman, T., Forsell, M., Komonen, K., Paaso, L., Tuomi, S., & Pilli-Sihvola, M. 2018. Forss, M. 2017. 5 saker studenter behöver i digitala kurser. Hakala, A. 2018a. Hakala, A. 2018b. Hakala, A. 2018c. Hakala, A. 2019. Hakala, A. & Laakkonen, I. 2020a. Hakala, A. 2020b. Heikinheimo, R. 2017. Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit. Skenaariopeli. Vuorovaikutus ja ryhmäytyminen etätoiminnassa.
Koronapandemian vaikutukset koulutukseen. Yhteisöllinen Oppiminen ja ONGELMANRATKAISU. Lähteet: Ahonen, K.
& Kankaanranta, M. 2015. Introducing Assessment Tools for 21st Century Skills in Finland. Teoksessa P. OPETTAJAN KÄSIKIRJA – OPINTOJAKSOJEN RAKENTEET, OPETUSMENETELMÄT JA ARVIOINTI. Oletko ’auditiivinen’, ’kinesteettinen’ tai ’visuaalinen’ oppija – sitkeä myytti on suosittu, koska testaaminen ja lokerointi viehättää - Hiiltä ja timanttia. Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan. Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Tulevaisuuspyörätyöpaja osallistavana oppimis- ja tiedonkeruumenetelmänä - eAMK.
Minkälaista osaamista tarvitaan tulevaisuuden työelämässä?
Miten kehitämme koulutustamme, jotta opiskelijoille rakentuva osaaminen vastaa työelämän tarpeita? Kuka osaa ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia? Lähdin kehittämään vuonna 2013 JAMKissa osallistavaa ennakointimenetelmää, jossa saisimme kuulumaan opiskelijoiden ja työelämätahojen äänen. Syntyi tulevaisuuspyörätyöpaja-menetelmä. Tulevaisuuspyörällä osaavaan tulevaisuuteen Tulevaisuuspyörätyöpaja on vuorovaikutteinen strukturoitu aivomyrsky, joka stimuloi uuteen ajatteluun.
Tulevaisuuspyörätyöskentelyssä hahmotetaan aluksi oman alan tulevaisuuteen vaikuttavia muutosajureita moninäkökulmaisesti rakentaen alan toimintaympäristökuvaa 15-20 vuoden päähän tulevaisuudessa. Tulevaisuuspyörätyöskentelyn prosessia JAMKista Tulevaisuuspyörä-menetelmää on pilotoitu JAMKin Marata-alalla myös pitempänä prosessina. Opiskelijoiden työskentelyn tuloksia analysoitiin yhdessä alan opettajien kanssa.
Hakala, A. & Hopia, H. 2015.