Ulkonäköön liittyvät ennakkoluulot kumpuavat aivojen alkukantaisista kerroksista - Rasismi - Elämä Ulkonäköön liittyvät ennakkoluulot kumpuavat aivojen alkukantaisista kerroksista 1. Ennakkoluulojen juuret ovat usein aivojen alkukantaisissa kerroksissa. Ihminen saattaa tiedostamattaan ottaa enemmän etäisyyttä nähdessään erivärisen ihmisen, vaikkei ajattelisikaan rasistisesti. Empatiakaan ei ole tasapuolista: aivot reagoivat vahvemmin samankaltaiseksi koetun ihmisen kipuun. 2. 3. 4.
Psykiatri Hannu Lauerma: "Rasismi on pikkuporvarillinen yritys olla aatelinen" | Me Naiset Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä (Yle 24.9.2015) Kouvolan polttopulloiskun epäiltyä esitetään vangittavaksi – hätämajoitustilan asukkaat olivat todella peloissaan (HS 25.9.2015) Hallitus tuomitsee jyrkästi Lahden mielenosoituksen – Ilotulitteita kohti turvapaikanhakijoiden bussia, mukana Ku Klux Klan -asuinen mies (HS. 25.9.2015) Nämä ovat torstaina ja perjantain otsikoita. Mitä väkivaltaan sortuvien ihmisten päässä oikein liikkuu? 1. – Yleisesti rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden taustat ovat tiedossa. Niinpä pakolaiset koetaan nyt paljon suuremmaksi ongelmaksi kuin 1980-luvulla, jolloin Suomeen saapui venepakolaisia Vietnamista. Tämän tyyppistä väkivaltaa täytyisi tutkia enemmän siitä lähtökohdasta, että kuunneltaisiin tekijöiden motiiveja – selvitettäisiin, miksi he itse pitävät toimintansa oikeutettuna. "Huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja." 2. Toki huono itsetunto voi selittää joitakin tekoja. 3. 4. 5. 6. 7.
hs: Lauermaa: Kuka tahansa pystyisi pahaan Olet paha ja tekopyhä. Toivon, että läheisesi pahoinpideltäisiin ja raiskattaisiin, jotta oppisit. Sellainen viesti saapui Hannu Lauerman sähköpostiin hiljattain erään lehtihaastattelun jälkeen. Lauerma on Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, ja häntä haastatellaan tämän tästä, kun kaivataan asiantuntijan näkemystä rikollisuudesta ja mielisairauksista. Vesa-Matti Väärä Psykiatri Hannu Lauerma siteeraa ranskalaista kirjailijaa Voltairea."' Sillä kertaa haastattelu sivusi maahanmuuttajia. "Minulla oli ilo huomauttaa hänelle, että jutun alussa totesin, kuinka eräät rikostyypit ovat tietyissä maahanmuuttajaryhmissä huomattavasti yleisempiä kuin muissa väestöryhmissä", Lauerma kertoo. Nainen oli luultavasti lukenut sen. Viestin lähettänyt nainen oli tyyppiesimerkki ihmisestä, joka tunsi niin voimakasta vihaa, että se kapeutti näkökentän. Lauerma on sellaisesta huolissaan. Hannu Lauerma Kuka? Mistä tunnetaan? Luennoi alastaan ja osallistuu aktiivisesti sitä koskevaan keskusteluun.
Moni mies kokee homouden uhkana – vieroksuja yrittää puolustaa asemaansa - Homoseksuaalisuus - Tiede Moni mies kokee homouden uhkana – vieroksuja yrittää puolustaa asemaansa Parikymmentä vuotta sitten tutkijat tekivät Yhdysvalloissa suorasukaisen kokeen, jolla he testasivat tunnettua teoriaa homofobiasta. Sen mukaan homoja karsastavat miehet tuntevat tiedostamatonta seksuaalista kiinnostusta omaan sukupuoleensa, mutta torjuvat kielletyn halunsa ja siksi kammoksuvat sitä myös muissa. Ajatus on peräisin psykoanalyysin luojalta Sigmund Freudilta. Georgian yliopiston tutkija Henry Adams ja hänen työtoverinsa testasivat teoriaa ryhmällä opiskelijamiehiä. Ensin tutkijat selvittivät opiskelijoiden asennetta homoihin. Freud olisi ollut tyytyväinen tulokseen. Paisuvaiskudoksen pullistuminen voi kuitenkin kertoa myös muusta kuin kiihottumisesta. Homovastaiset opiskelijat ehkä pelkäsivät kiihottumista ja sen näkymistä tutkijoiden mittareissa, ja juuri se pisti liikettä nivusiin. Toiset tutkimukset viittaavat siihen, että homoseksuaalisuuden torjunta on sitä miltä se näyttää: vieroksuntaa.
Ihmisten heimolaisuus tappaa itsenäisen ajattelun - Jani Kaaron kolumnit - Tiede Royal Society on Englannin klassinen tiedeseura ja sen motto on nullius in verba. Se tarkoittaa jotakin sellaista, että meidän ei koskaan pitäisi uskoa sokeasti kenenkään puheisiin, vaan ottaa asioista itse selvää. Kuulostaa juhlavalta ja kriittiseltä; juuri sellaiselta motolta, jota tarvitsemme tässä villien huhujen ja huonosti perusteltujen väitteiden maailmassa. Mutta, oikeasti, eihän meistä kukaan sitä noudata. Kysymys luottamuksesta tulee erityisen hyvin esiin silloin, kun alamme kiistellä. Tätä kysymystä onkin syytä miettiä todella ankarasti. Jos katsomme yllämainittuja kiistakysymyksiä, huomaamme, että itse tietämisellä on kiistassa enää kovin vähän merkitystä. Li Andersson ja Ville Rydman voivat lyödä pöytään vaikka kuinka paljon dataa puoleen ja toiseen, eikä se muuta keskustelun suuntaa mihinkään. Heimolaisuus on luultavasti jotakin, mikä tulee ihmiselle luonnostaan. Vaikka Suomessa ei ole itsemurhapommittajia, heimotunne ei ole täällä yhtään sen vähäpätöisempi ongelma.
hs: Miksi fiksut yritykset päätyvät tyhmiin ratkaisuihin? Professori Jerry B. Harvey kuvailee (Organizational Dynamics, 17/1988) "Abilenen paradoksia". Harvey pelaili kuumana kesäpäivänä vaimonsa ja appivanhempiensa kanssa terassilla dominoa ja siemaili kylmiä juomia. Sitten appiukko keksi, että kannattaa ajaa illalliselle Abileneen. Professori yritti matkan päätyttyä: "Ihan kiva reissu." Lopulta anoppi rikkoi hiljaisuuden: "Minusta tämä oli alun perinkin huono ajatus. Seurasi hämmentynyttä keskustelua. Abilenen paradoksi soveltuu organisaatioiden tarkastelemiseen. Näin käy, kun pelätään. Ihmiset pelkäävät, että rehellinen joutuu silmätikuksi, saa jonkinlaisen rangaistuksen. Amerikkalainen riskisijoittaja Guy Kawasaki kiteyttää Abilenen paradoksin siten, että fiksut yritykset, joissa on älykkäitä ihmisiä, päätyvät tekemään typeryyksiä. Kun konsensus tavoitteesta alkaa vahvistua, usko linjauksen oikeellisuudesta voimistuu. Uskalsiko kummassakaan yhtiössä kukaan nousta sanomaan appiukolle, että nyt ei pidä mennä Abileneen?
hs: Tutkimus: Syyllisyydentuntoiset tunnistavat tarkasti toisten tunnetiloja Helposti syyllisyyttä tuntevat lukevat tarkasti kasvojen ilmentämiä tunteita, mutta häpeään taipuvaiset eivät. Tämä käy ilmi australialaistutkimuksessa, jossa selvitettiin syyllisyyteen ja häpeään taipuvaisten ihmisten kykyä lukea toisten ihmisten tunnetiloja näiden kasvoilta. Löytö on mielenkiintoinen aiempien tutkimusten valossa, joiden mukaan helposti syyllistyvät ihmiset ovat psykologisesti mukautuvia ja taitavia sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa. Tutkimuksen julkaisi Cognition and Emotion. La Trobe -yliopiston tutkimuksessa oli mukana 363 opiskelijaa, joista tunnistettiin ensin syyllisyyteen tai häpeään taipuvaiset. Opiskelijat saivat lukea yksitoista erilaista skenaariota, jossa jokin menee pieleen yhden ihmisen töppäilyn takia. Jos vapaaehtoiset vastasivat myöntävästi kohtaan "olisin tunnistanut ongelman ja korjannut sen ajoissa", tätä pidettiin todisteena helposti syyllistyvästä persoonallisuudesta.
Kommentti: Luvut hämäävät meitä kaikkia Lahjoitanko Punaiselle Ristille 10 vai 25 euroa? Onko 6,20 euroa hyvä hinta Nokian osakkeesta? Kuinka suuri tarjous kannattaa tehdä asunnosta, josta pyydetään 239 000 euroa? Joudumme tekemään jatkuvasti päätöksiä, joihin liittyy lukuja. Ankkurivaikutustutkimuksen pioneereja ovat israelilais-amerikkalaiset psykologit Daniel Kahneman ja Amos Tversky. Ilmiön voi tiivistää niin, että mikä tahansa vaihtoehdoksi annettu luku ankkuroi ihmisen arvioinnin skaalaa. Esimerkiksi näin: Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Jälkimmäiseltä ryhmältä kysyttiin, onko puun pituus yli vai alle 180 jalkaa. Koehenkilöiden veikkaukset heijastelivat heille annetun ankkuriluvun suuruutta. Kahneman ja Tversky laskivat kysymykselle ankkuri-indeksin jakamalla koehenkilöiden veikkausten erotuksen ankkurilukujen erotuksella. Ankkurit vaikuttavat tutkitusti niin kiinteistönvälittäjien hinta-arvioihin kuin hyväntekeväisyyslahjoitusten suuruuteenkin. Ankkuroiminen on myös voimakas poliittinen keino.
Arvokkaat sijoitukseni: Rahoituksen käyttäytymistiede: Heuristiikoista ja harhoista Heuristiikalla tarkoitetaan peukalosääntöä. Ne helpottavat päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua tehden sen nopeammaksi ja perustuvat henkilökohtaiseen kokemukseemme ja havainnoimaamme. Sitä voisi luonnehtia ehkä siksi kuuluisaksi maalaisjärjeksi. Daniel Kahneman jakaa kirjassaan Thinking Fast and Slow mielemme kahteen osaan, systeemi 1:een ja systeemi 2:een. Heuristiikkoja ja harhoja Tunnettuja psykologiassa havaittuja heuristiikkoja ovat esimerkiksi ankkurointi (anchoring) ja edustavuus (representativeness). Ankkurointi Ankkuroinnilla tarkoitetaan kognitiivista harhaa, joka kuvaa taipumustanne ylipainottaa ensimmäistä havaintoa tai tietoa ja suhteuttaa päätöksentekoamme siihen. Yksi tunnetuimmista akateemisista kokeista ankkuroinnin suhteen on varmastikin Kahnemanin & Tverskyn (1974) työ. Tappioiden karttaminen Tunnumme kärsivän enemmän menetyksestä, kuin mitä tunnemme hyötyvämme voitoista. 100 euron häviö tuntuu raskaammalle kuin vastaava voitto. Edustavuus & yliluottamus Yhteenveto
hs:Antti Holma: Naisiin kohdistuu yhä aivan älytön katse Antti Holma: Naisiin kohdistuu yhä aivan älytön katse – "Tytöt suljetaan kammariin kampaamaan hiuksia" Näyttelijä ja kirjailija Antti Holman mukaan naisia ja miehiä kohdellaan Suomessa eri tavoilla julkisissa ammateissa. Holma on katsonut asiaa erityisesti omien töidensä kautta ja julkisuuden henkilönä. Hän oli viikonloppuna mukana Helsingin Kirjamessuilla Kallion lukion opiskelijoiden järjestämässä paneelikeskustelussa, jonka aiheena olivat sukupuoliroolit. Selkein esimerkki sukupuolten erottelusta on Holman mukaan vaatteiden arvostelu julkisuudessa. Holma kertoi huomanneensa, että esimerkiksi hänen vaatteitaan ei ikinä arvostella julkisuudessa. "Koskaan ei kirjoiteta, että Antti Holma oli valinnut sinisen bleiserin – vaikka oikeasti valitsin pitkään. Hänen mukaansa media vielä korostaa asiaa aivan tarkoituksella, "älyttömillä klikkiotsikoilla". Antti Holman lisäksi keskustelemassa oli myös kirjailija Eveliina Talvitie, joka puhui naisten ja miesten kohtelun eroista politiikan puolella.
Miten puoliso tai serkku saa sinua koskettaa? – Kosketuskartat yllättävän samanlaisia eri maissa Kehon kosketuskartat olivat varsin samanlaisia tutkituissa viidessä kulttuurissa. Sosiaalinen koskettaminen näyttää siis olevan biologisesti määräytynyttä. Laajimmalle alueelle saa tutkimuksen mukaan koskettaa oma puoliso. Varsinkin naiset sallivat varsin laajan kosketusalueen myös naispuolisille ystävilleen ja äideilleen. Naiset suhtautuvat ylipäätään jonkin verran sallivammin koskettamiseen kuin miehet. Miehet ovat ystävien kosketuksen suhteen varovaisempia. Serkuille, sedille ja tädeille sallitut koskettamisalueet ovat jo huomattavasti suppeampia. Sosiaaliset suhteet tarvitsevat kosketusta Aalto-yliopiston tutkija Juulia Suvilehdon mukaan tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Koskettaminen on tärkeää hyvinvoinnille ja ihmissuhteiden ylläpitämiselle. Professori Lauri Nummenmaa painottaa, että sosiaalisten suhteiden puute aiheuttaa merkittävän terveysriskin.
hs Naisjohtajien paineet Kun Maija Joutsenkoski lähtee lenkille, hän pistää aina juoksuksi. "En malttaisi kävellä. Pitää tulla hiki", 34-vuotias diplomi-insinööri naurahtaa. Samaa pientä kärsimättömyyttä Joutsenkoski tunnistaa tavastaan tehdä töitä. "Innostun helposti ja saan energiaa siitä, että saan asioita tehtyä. Mutta kaipaan myös haastetta. Tänä iltapäivänä Joutsenkoski ei kuitenkaan kiirehdi. On käynnissä monen työyhteisön nyt suosima yritysvalmennus. "Meillä on niin hektinen elämä, ettei pohdintaan jää aikaa", kansainvälisen CBC-yritysvalmentajatutkinnon tehnyt Heikkala sanoo naisjoukolle. Siksi työelämässä pitää varata aika kalenteriin jopa sille, että oppii tuntemaan itseään paremmin. Ei ole sattumaa, että Heikkalan ympärillä metsäyhtiön kokoustiloissa istuu neljä naista. "Naiset himmaavat enemmän", Heikkala sanoo valmennettavalle ryhmälleen. Ja naisjohtajia koskevat tilastot ovat toden totta yhä karua luettavaa: Nuorissa ikäluokissa naisjohtajia ei ole välttämättä yhtään enempää kuin vanhemmissa.
Tutkija: Jokainen meistä on laumasielu, ristiriita sattuu aivoihin Kun ihminen on eri mieltä enemmistön kanssa, aktivoituvat aivoissa samat alueet kuin silloin, kun tekee virheen tai tuntee kipua. Ristiriita sattuu. Siksi haluamme pitää samoista ohjelmista, kasvoista, ruuista kuin oma viiteryhmämme. Vastaavasti kun olemme samaa mieltä varsinkin oman porukan kanssa, aivojen mielihyväalueet hyrisevät tyytyväisenä. – Ei se ole kuitenkaan ilmiselvästi paha asia; meille on hyödyksi oppia muilta. Harvoin edes tajuamme, miten vaikutuksille alttiita olemme. – Sosiaalisissa tilanteissa toisten toiminta voi vaikuttaa meihin niin, ettemme edes huomaa sitä, miten toisten mielipide vaikuttaa. Laumasieluille voi myydä tavaroita ja arvoja Laumasieluisuuteen vetoamalla ihmisille saadaan myytyä asioita, mutta samalla mekanismilla muutakin käyttäytymistä voidaan ohjailla haluttuun suuntaan. – Jos kuullaan, että enemmistö ei polta, ihminen todennäköisemmin haluaa lopettaa. Joskus enemmistön tottumuksista kertominen voi viedä ojasta allikkoon.
hs Tutkimus: Muiden kanssa samaan tahtiin tanssiva sietää paremmin kipua Tutkimus: Muiden kanssa samaan tahtiin tanssiva sietää paremmin kipua Ihmiset ovat harrastaneet jonkinlaista musiikkia ja tanssia kautta aikojen kaikissa kulttuureissa. Niiden suosio saattaa johtua siitä, että ryhmässä tanssimisen tiedetään vahvistavan sosiaalisia siteitä. Uuden tutkimuksen mukaan yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu etenkin silloin, kun koko joukko tanssii samassa tahdissa. Yhtä jalkaa pyörähtelystä on muutakin hyötyä: se lisää kivunsietoa. Psykologi Bronwyn Tarr Oxfordin yliopistosta ja hänen työtoverinsa värväsivät kokeeseensa 264 opiskelijaa Brasilian Marajósaaren kouluista. Ne opiskelijat, jotka mukautuivat samaan tahtiin joukon kanssa, arvioivat tuntevansa merkittävästi enemmän yhteenkuuluvuutta tanssijoiden kanssa kuin omien luokkatovereidensa kanssa. Lisäksi he kestivät kipua paremmin kuin muut. Fyysisen ponnistelun tiedetään vapauttavan endorfiineja, hormoneja, jotka saavat tuntemaan mielihyvää ja vähentävät kipua. Tutkimuksen julkaisi Biology Letters.