Kulttuuri jäi koronapolitiikan jalkoihin, ja siihen on yksi syy: uskomme yhä 80 vuotta vanhaan, kritisoituun teoriaan - Sunnuntai Maslow’n tarvehierarkialle ei ole uskottavaa tutkimuspohjaa. Silti se vaikuttaa yhä siihen, että pidämme kulttuuria ylimääräisenä luksuksena, kirjoittaa kolumnissaan Veera Luoma-aho. 28.11. 2:00 | Päivitetty 28.11. 11:15 Miksi kulttuuri jäi koronarajoitusten jalkoihin, kun jotkut muu alat onnistuivat pelaamaan korttinsa paremmin? Itse uskon, että yhtä syytä kannattaa lähteä etsimään lähes kahdeksankymmenen vuoden takaa. Vuonna 1943 amerikkalainen psykologi Abraham Maslow julkaisi artikkelin, jossa hän hahmotteli ihmisten tarpeiden hierarkian. Maslow’n mukaan tarpeemme ovat kuin pyramidi. Pyramidi rakentuu viidestä tasosta. Aivan ylimpänä keikkuu itsensä toteuttamisen tarve. Tätä ylintä, korkeinta tarvetta voi Maslow’n mukaan tyydyttää vasta, kun perustarpeet on täytetty. Vielä tänäkin päivänä Maslow’n tarvehierarkia on maailman tunnetuin motivaatioteoria. Se on sitä, vaikka teorialla ei ollut mitään empiiristä tutkimuspohjaa. Esimerkiksi Richard M. Pyramidi on romahtanut.
the free encyclopedia "Suomi on suoriutunut taloudessa esimerkillisesti pandemia-ajasta", IMF:n asiantuntija kiittää – Menokehyksiin olisi hyvä palata tulevina vuosina Suomen julkisen talouden alijäämä jää Kansainvälisen valuuttarahaton IMF:n mukaan keskipitkällä aikavälillä suuremmaksi kuin ennen pandemiaa. Velka on riski pitkällä aikavälillä. 19.11. 10:27•Päivitetty 26.11. 11:20 Suomen hallituksen talouspoliittiset toimet koronakriisin vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. IMF:n Suomen-valtuuskunnan johtaja Wojciech Maliszewski esitteli Suomen taloutta koskevaa arviota tänään Helsingissä. – Suomi on suoriutunut pandemia-ajan esimerkillisesti, Maliszewski sanoi Ylen haastattelussa. Koronan hoidon lisäksi valtuuskunta keskittyi keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymiin eli valtiontalouden kestävyyteen jatkossa. Velkaantuminen on valuuttarhaston mukaan toistaiseksi aisoissa. – Emme ole huolissamme velanoton vaaroista lähitulevaisuudessa. Politiikkatoimia pitäisikin tehdä ennen kaikkea väestön ikääntymisen vuoksi, jotta valtion velkaantuminen saadaan aisoihin.
WBS Penguins Suomi varautui pahimpaan ja otti suuret velat vuonna 2020: Pelot eivät toteutuneet ja nyt velkaa otetaan 8 miljardia aiottua vähemmän Koronan pelättiin vievän Suomen talouden syvälle kriisiin. Varmuuden vuoksi viime vuonna otettu velka pitää käyttää ja siksi uutta velkaa ei tarvita. Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuodelle 2021 aiottua lainaa. Mitä ihmettä, eikö tänä vuonna velka räjähdä silmille? Yksinkertainen syy sille, että velkaa ei tarvitse ottaa, on se, että sitä on jo otettu viime vuonna. Finanssijohtaja Teppo Koivisto Valtiokonttorista sanoo, että kaikki palautuu koronakevääseen 2020. – Silloin maaliskuun puolivälissä havaittiin, että koronakriisi tulee aiheuttamaan merkittäviä lisäkuluja ja taloudellinen toimeliaisuus hidastuu. Päätettiin siis ottaa lisää lainaa. – Ensivaiheessa oli epävarmuutta siitä, kuinka merkittävästä taloudellisen toimelialisuuden hidastumisesta ja menojen kasvusta on kyse. Oli myös mahdotonta tietää, onko rahoitusmarkkinoilla tarjolla rahaa: siis, saako valtio velkaa. Kassa paisutettiin kriisiä varten, nyt sitä tyhjennetään ylimääräisestä
Suomen ennätys: Valtio saa nyt lainaa halvemmalla kuin ikinä aikaisemmin – miinuskoron kehitystä seurataan ihmetellen Sijoittajat antavat valtiolle lainaa, vaikka tietävät varmuudella menettävänsä siinä rahaa negatiivisen koron takia. Suomen velkamäärän nouseminen yli 132 miljardiin euroon ei ole kääntänyt lainarahan hintaa nousuun. Valtio teki viime viikolla historiallisen ennätyksen. Käytännössä miinuskorko tarkoittaa sitä, että rahaa valtiolle lainaava sijoittaja ei saa sijoitukselleen lainkaan tuottoa vaan päinvastoin menettää rahaa. Ennätyshalpa -0,76 prosentin korko tarkoittaa, että jos sijoittaja, joka osti huutokaupasta vaikkapa miljoonalla eurolla valtion puolen vuoden velkasitoumuksia saa toukokuussa takaisin 3 800 euroa pienemmän summan. Miksi kukaan tekee sijoitusta, jossa tietää varmuudella häviävänsä rahaa? Työeläkeyhtiö Varma on yksi Suomen suurimpia sijoittajia ja sijoitusjohtaja Reima Rytsölä korostaa, että Varma ei ole ostanut valtion lainapapereita näin surkealla tuotolla. – Emme ole ostaneet enää pitkään aikaan Suomen valtion lainapapereita. Surkea sijoitustuote, varma kysyntä
Redditors are spamming Kellogg’s job portal to support striking workers Reddit’s r/antiwork is typically filled with horror stories that make you want to quit not just your own job but strangers’ jobs, too. “My boss suggested I might not be able to take forty minutes to see my daughters [sic] first ever school play, so I told him try not to be a cartoon villain and he hung up on me,” reads one post from earlier this month. “That’s permission to take the whole afternoon off, right?” The underlying ethos of r/antiwork isn’t just to be a place to vent—it’s to push back on the idea of work as we know it. The jobs in question are permanent positions at Kellogg’s cereal plants in Michigan, Pennsylvania, Nebraska, and Tennessee. Members of r/antiwork were aligning with the 1,400 Kellogg’s workers who went on strike more than two months ago over stalled union negotiations with the company. “It’s very easy to empathize with the Kellogg’s workers,” says Kevin McKenzie, a moderator of r/antiwork. Kellogg’s didn’t respond to a request for comment.
Haitallisten ulkoisvaikutusten “Top 3″ 26.10.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan taloustieteessä sellaisia (taloudellisen tai muun) päätöksenteon tai toiminnan seurauksia, jotka vaikuttavat muihin osapuoliin mutta joita päätöksentekijä tai toimija itse ei halua tai voi ottaa huomioon. Ulkoisvaikutukset voivat olla hyödyllisiä ja miellyttäviä (”ulkoishyödyt”) tai haitallisia ja epämiellyttäviä (”ulkoishaitat”). Ulkoishaittoja voi olla monenlaisia ja -tasoisia. Vähäpätöisempiä mutta epämiellyttäviä ulkoishaittoja liittyy monenlaiseen arkipäiväiseen toimintaan, käyttäytymiseen ja päätöksentekoon. Useimmilla meistä on varmaankin - joko tiedostamatta tai huolella harkittuna - jonkinlainen näkemys ja mielikuva muiden ihmisten toiminnasta ja käyttäytymisestä, jotka aiheuttavat ei-toivottavia ulkoisvaikutuksia ja jotka hankaloittavat arkea ja aiheuttavat ärtymystä. Kirjoittaja toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa. ShareThis Avainsanat: ulkoisvaikutus 26.10.2009 Kirjoittanut Ari Hyytinen
Une version Rap de l’opposition entre libéraux et keynésiens by lugieryr May 23