Yli puoli miljardia geenimuunneltua hyttystä vapautetaan USA:ssa tappamaan tauteja leviäviä hyttysiä – Kriitikot varoittavat ”Jurassic Park -kokeesta” - Tekniikan Maailma. Hyttysten tappaminen geenimuunnelluilla hyttysillä etenee ensi vuonna todennäköisesti myös Floridassa.
Paikallisviranomaiset ovat hyväksyneet brittitaustaisen mutta Yhdysvalloissa toimivan Oxitec-yhtiön anomuksen vapauttaa Florida Keys -saarille 750 miljoonaa geenimuunneltua hyttystä. Geenimuunnellut keltakuumehyyttyset päästettäisiin vapaaksi kahden seuraavan vuoden aikana. Geenimanipuloitujen koirashyttysten toivotaan parittelevan luonnossa elävien keltakuumehyttysnaaraiden kanssa. Käsitellyissä koirashyttysissä on proteiini, joka tappaa kaikki naaraspuoliset jälkeläiset ennen kuin ne saavuttavat iän, jossa ne alkavat imeä verta.
Verta ne tarvitsevat seuraavan sukupolven munien tuotantoon. Aiheesta uutisoi BBC. Rokotteet ja antibiootit. The GM chickens that lay eggs with anti-cancer drugs. Image copyright Norrie Russell, The Roslin Institute Researchers have genetically modified chickens that can lay eggs that contain drugs for arthritis and some cancers.
The drugs are 100 times cheaper to produce when laid than when manufactured in factories. The researchers believe that in time production can be scaled up to produce medicines in commercial quantities. The chickens do not suffer and are "pampered" compared to farm animals, according to Dr Lissa Herron, of Roslin Technologies in Edinburgh. "They live in very large pens. "As far as the chicken knows, it's just laying a normal egg. Scientists have previously shown that genetically modified goats, rabbits and chickens can be used to produce protein therapies in their milk or eggs. "Production from chickens can cost anywhere from 10 to 100 times less than the factories.
The biggest saving comes from the fact that chicken sheds are far cheaper to build and run than highly sterile clean rooms for factory production. Maailma ei ole vielä valmis CRISPR-vauvoille, kertoo aihetta tutkinut komissio – Venäläisbiologi aikoo silti korjata periytyvän kuurouden. Viime viikon torstaina julkaistu periytyvän geenieditoinnin tiekartta näyttää toistaiseksi punaista valoa ihmisen sukusolujen perimän muokkaukselle.
Ituradan geeniterapialla tarkoitetaan ihmisen perimän muuttamista siten, että perinnöllisesti sairaat voisivat saada jatkossa terveitä lapsia. National Academy of Sciencesin, National Academy of Medicinen ja The Royal Societyn komission viesti on nyt se, ettei maailma ole vielä valmis CRISPR-geenieditoiduille vauvoille. (siirryt toiseen palveluun) Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, että editoinnilla saavutetaan vain halutut muutokset ja vältytään sivuvaikutuksilta. Natural Selection Natural Selection Mitoosi ja meioosi. Julkaistu 10.01.2013 - 12:43.
Päivitetty 02.04.2013 - 14:35 Solujen määrä voi kasvaa vain solunjakautumisten kautta. Jakautumisessa solun kaikki rakenteet kahdentuvat ja irtoavat kahdeksi uudeksi soluksi. Tuman perintöaines kopioituu syntyville soluille. Perintöaines voi jakautua kahdella hyvin erilaisella tavalla. Mitoosi on tavallinen perimän jakautuminen, jossa kromosomien määrä ei muutu. Meioosi on sukusolujen tuotannossa tapahtuva perimän jakautuminen.
Kaksi tuman jakautumistapaa Kun tavallinen solu jakautuu kahdeksi soluksi, myös sen perimä jakautuu eli tapahtuu mitoosi. Mitoosin solukierrossa tuman kromosomisto kahdentuu kerran ja jakaantuu kerran. Meioosi on toinen tuman jakautumistapa. Mitoosi tuottaa kaksi identtistä kromosomistoa Kasvaessaan solu käyttää kromosomejaan ahkerasti. Solu valmistautuu mitoosiin tuottamalla jokaisesta kromosomistaan kopion. Solunjakautumisen alkaessa kromosomit kääriytyvät tiukasti kerälle. Mitoosi alkaa, kun kromosomeja ympäröivä tumakotelo hajoaa. Tuma ohjaa solun toimintaa. Julkaistu 11.01.2013 - 10:33.
Päivitetty 22.02.2013 - 13:56 Aitotumallisilla eliöiden solun keskus on tuma, soluelin, joka sisältää niiden perintöaineksen tumakotelon suojaamana. Esitumallisilla eliöillä eli bakteereilla ja arkeilla tumaa ei ole. Niiden perintöaines on solulimassa muiden soluelinten joukossa. Tuman kromosomeissa on suurin osa ihmisen DNA:sta, mutta lisäksi sitä löytyy soluliman mitokondrioista, joissa soluhengitys tapahtuu. Art-2000006607267. Carolina sai 15-vuotiaana tietää syntyneensä ilman kohtua ja emätintä, ja siitä alkoivat itkuiset gynekologikäynnit – identiteettikriisi johti lopulta oivallukseen. Tavanomaisesta poikkeaminen ei ole sama kuin sairas tai viallinen – eikä naiseus yhtä kuin kuukautiset ja kyky tulla raskaaksi.
Tämän on oivaltanut 27-vuotias Carolina Nystén, joka syntyi ilman kohtua ja emätintä. Carolinalla on munasarjat, ja siksi hänellä on hormonaalinen kuukautiskierto ovulaatioineen ja pms-oireineen. Vain vuotopäivät puuttuvat. Carolina oli vasta 15-vuotias, kun vanhempi mieskirurgi istutti hänet potilaan penkkiin ja laukoi faktat kylmänviileästi, vaikka vanhemmat olivat toivoneet empaattista ja huomaavaista tapaa kertoa uutiset. Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen ”Olet syntynyt ilman emätintä ja kohtua. Sisältö jatkuu mainoksen alla – Juoksin vastaanottohuoneesta vessaan ja lyyhistyin lattialle itkemään. ”Biologinen äitiys oli yksi elämäni tärkeimmistä päämääristä.” Uutinen synnynnäisestä kohdun ja emättimen puuttumisesta osui muutenkin hankalaan ajankohtaan, sillä Carolina eli keskellä murrosiän turbulenssia.
Huolta, häpeää ja menkkavalheita. Raskausanimaatio – koko raskauden kulku. Hedelmöitys ja raskaus mahtavalla videolla — Mielen Ihmeet. Toisen sydämenlyöntien tunteminen itsensä sisällä on yksinomaan naisille varattu kokemus.
Teknologian ihmeellisen kehityksen ansiosta neljä minuuttia on kuitenkin riittävä aika näyttämään meille hedelmöityksen ja ihmiselämän luomisen ihmeet. Yhdeksän kuukautta raskausaikaa tarvitaan, jotta aito sielu ja pieni persoonallisuus voitaisiin luoda. Pieni keho, joka tulee koskettamaan tuhansia sieluja elämänsä aikana, joka tulee muuttamaan maailmaa omalla tavallaan. Jos ajattelemme asiaa, ymmärrämme olevamme upeita luomuksia, jotka tulevat maailmaan taianomaisen prosessin kautta. Tanssija Laura Allonen kertoo Instagramissa intersukupuolisuudestaan: ”Pelkäsin, ettei minua hyväksytä” Tänään vietetään intersukupuolisuuden päivää.
Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa ihmisellä on sekä tyttö- että poikatyypillistä kehollisuutta. Intersukupuolisen ihmisen fyysiset ominaisuudet ovat siis sellaiset, ettei voida yksiselitteisesti sanoa, onko hän nainen vai mies. Intersukupuolisuuden päivän kunniaksi suomalainen menestynyt tanssija Laura Allonen on julkaissut Instagram-tilillään henkilökohtaisen tarinansa intersukupuolisuudesta.
Allonen kertoo Instagram-julkaisussaan, että hän sai tietää intersukupuolisuudestaan vasta 14-vuotiaana. Siamilaiset kaksoset erotettiin toisistaan - leikkauksessa hyödynnettin 3D-teknologiaa - Kesä! The Try Guys Try Labor Pain Simulation.