Jokainen voi vaikuttaa Itämeren kemikaalikuormitukseen omilla arjen valinnoillaan. Kodeissa käytetään paljon sellaisia tuotteita, jotka sisältävät ympäristölle haitallisia aineita ja kemikaaleja.
Pakkausten raaka-aineluettelot ovat pitkiä ja hankalia kuluttajan tulkita. - Esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineista, tekstiilien suoja-aineista, palonestoaineista sekä kosmetiikasta löytyy usein haitallisia kemikaaleja, valvontainsinööri Heli Lindberg listaa. - Varminta on valita ympäristölle ja samalla jätevedenpuhdistamoille ystävällinen tuote, joka on merkitty joko pohjoismaisella Joutsenmerkillä tai EU:n Kukkamerkillä. Kummatkin ovat todiste siitä, että tuotteella on hyväksytyt ympäristömerkintävaatimukset ja tuotteen koko elinkaaressa on huomioitu mm. ilmaston lämpeneminen, vesistöjen rehevöityminen ja ympäristön kemikalisoituminen.
Merkin löytää jo monen ihan tavallisen kodin kemikaalin tai tuotteen kyljestä, Lindberg suosittelee. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan muun muassa lääkkeet, maalit, lakat ja liuottimet. Lisätietoa vaarallisista jätteistä: Metsähallitus merellä. Itämeri. Itämeri - LuontoPortti. Itämeren lajistoa Itämeri on vähälajinen ja nuori meri ja sen keskisyvyys on vain noin 60 metriä.
Itämeressä elää rinta rinnan suolaisen ja makean veden lajeja, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Lajimäärä on vähäinen, mutta lajien yksilöitä saattaa esiintyä hyvinkin runsaasti. Itämeren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttaa viisi fysikaalista tekijää: veden syvyys, merenpohja, sameus, happi ja ennen muuta suolapitoisuus. Itämeren vesi ei siis ole oikeata merivettä vaan vähäsuolaista murtovettä. Itämeri on jo luonnostaan herkästi rehevöityvä. Monet eliöt ovat sopeutuneet vain pieniin suolapitoisuuden vaihteluihin. Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat ilmanpaine, tuuli, virtaus Tanskan salmien kautta sekä talvella merijään kattavuus. Itämeren eliöiden on sopeuduttava myös vuodenaikojen vaihteluun. Jan-Erik Bruun Käytettyjä tietolähteitä: Johansson, K-R. 2010: Skärgårdens växter och djur. – Bilda förlag, 219 s. Kuvalähteet Itämeri-osion kuvalähteet löydät tekijät-sivulta. Video: Itämeren pohjan salat julki – pinnan alta löytyy jopa sademetsää muistuttavia alueita.
Suomen merenalainen luonto on kartoitettu ensi kertaa kattavasti – katso upeat kuvat ja videot veden alta. Nyt on aihetta juhlaan: Suolapulssi toi gigatonnin elintärkeää suolavettä Itämereen. Meidän meremme, osa 1 Rehevöityminen. Suomen ympäristökeskus > Arandan seurantamatka: Itämeren pää. Suomenlahden pintakerroksen fosforivaranto on merkittävästi korkeampi kuin samaan aikaan viime talvena.
Osa tästä fosforista säilyy vedessä kesään asti aiheuttaen suotuisissa sääoloissa sinileväkukintoja. Ravinnetasojen erosta ei voi suoraan päätellä kukintojen voimakkuutta. Lähde: SYKE ja SMHI, grafiikka Jan-Erik Bruun / SYKE. Suomenlahden fosforivaranto on nyt poikkeuksellisen suuri, mikä on seurausta sääolojen ja Itämeren pääaltaan huonon tilan yhteisvaikutuksesta. Myös Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforin määrä on selkeästi kohonnut. ”Merkittävin havainto oli Suomenlahden, Saaristomeren, Itämeren pääaltaan pohjoisosan ja Selkämeren kohonnut fosforipitoisuus. Suolapulssit vaikuttavat viiveellä Suomenlahdella Suomenlahden syväveden laatu vaihtelee voimakkaasti säävaihteluiden seurauksena.
Pääaltaan veden sisäänvirtaus Suomenlahdelle ei ole ainutlaatuinen ilmiö. Ravinnekuormaa vähennettävä koko Itämeren alueella SYKE seuraa, miten Suomen merialueiden ravinnevaranto kehittyy. Raportti: Itämeri ei voi vieläkään hyvin. Ilmastonmuutos asettaa tulevaisuudessa uusia haasteita Itämeren ekosysteemin kunnossapidolle.
Itämeren tila ei ole kohentunut toivotusti, vaan eräiltä osin se on jopa huonontunut. Tämä käy ilmi tuoreesta Suomen meriympäristön tila 2018 -raportista. Rannikkovesien ja avomeren tilaa heikentää erityisesti liiallinen ravinnekuormitus, joka aiheuttaa rahevöitymistä. Ravinteet ovat pääosin peräisin maataloudesta. Fosforia ja typpeä päätyy mereen myös jätevedenpuhdistamoista sekä teollisuus- ja kalankasvatuslaitoksista. Merivesien rehevöityminen ilmenee muun muassa veden samentumisena, leväkukintoina sekä muutoksina pohjan tilassa ja eliöyhteisöissä.
Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta riittää yhä ongelmia. Meritaimen ja ankerias voivat huonosti Raportin mukaan useiden kalalajien tilanne on huolestuttava. Paljon paremmin voivat kaupallisesti tärkeät silakka ja kilohaili. Mitä sinä voit tehdä Itämeren puolesta? — Luonto-Liitto. Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin Omat työkalut Kirjaudu Laajennettu haku...
Navigation Sijainti: Pääsivu / Itämeri / Mitä sinä voit tehdä Itämeren puolesta? Mitä sinä voit tehdä Itämeren puolesta? Kotona ja arjessa Ruokapöydässä Rannalla tai mökillä. Testaa Itämeri-jalanjälkesi. Ravinnejalanjäljessä asumisen energiankäytöllä on tyypillisesti hyvin vähäinen merkitys.
Alla olevilla säätimillä voit kuitenkin arvioida tarkempaa energiankulutustasi käyttövoiman mukaan. Jos et tiedä asuntosi energiankäyttöä, voit siirtyä seuraavaan kohtaan. Tällöin laskuri arvioi lämmitykseen käyttämämääsi energiaa asuntosi koon mukaan. Tässä joitain esimerkkejä siitä, miten tavallisimmat asumis- ja lämmitysmuodot kuluttavat energiaa. Tarkista tästä mökkivesistösi puhtaus – vesien kuntokartta kattaa koko Suomen. Valtaosa järvistä ja joista on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä.
Rannikkovesissä vähemmän kehuttavaa. luonto 1.5.2016 klo 12:08päivitetty 17.6.2016 klo 11:32 Suomen ympäristökeskus on julkaissut uuden nettiversion Suomen vesien kunnosta. Vesistöjen kuntokartasta voi jokainen käydä tarkistamassa esimerkiksi oman mökkijärvensä vedenlaadun. Suomen ympäristökeskus > Itämeri-laskuri. Tarkenna hakua Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute Etusivu > Tutkimus & kehittäminen > Meri > Mallit ja työkalut > Itämerilaskuri Itämeri-laskuri Julkaistu 3.2.2017 klo 8.37, päivitetty 28.2.2017 klo 16.06 Aihealue: Kohderyhmä: ei käyttäjäroolia Jaa: Palaute sivun vastuuhenkilölle.
Millaista tuhoa öljy saisi aikaan Itämerellä? Perjantaina Norjan rannikolla karille ajaneesta rahtilaivasta valui mereen liki 290 tonnia polttoöljyä.
Millaista tuhoa vakaava öljyonnettomuus aiheuttaisi Itämerellä? SK pohti asiaa loppuvuodesta 2001. Piakkoin avautuva Primorskin öljysatama lisää Suomenlahden öljykuljetuksia yhdellä 100 000 tonnin tankkerilla päivässä. Öljyn määrä kaksinkertaistuu nykyisestä. Mitkä olisivat öljyonnettomuuden seuraukset?