Tylsisty, niin muutut luovemmaksi ja älykkäämmäksi. Julkaistu 04.08.2019 - 08:55.
Päivitetty 04.08.2019 - 08:55 Tylsistyminen on tutkimusten mukaan avain luovuuteen, älykkyyteen ja innovatiivisuuteen. Joutilaisuus on tietoinen päätös olla tekemättä mitään ja sen harjoittaminen saattaa muuttaa elämäsi. Tylsistymisen taito on kuitenkin älylaitteiden aikakaudella jäänyt pahasti retuperälle. Tutkimusten mukaan ihmisen sietäisi päästä tasaiseen tahtiin tilaan, jossa ei ole mitään muita suunnitelmia kuin vain oleminen. Oletko hyvin suorituskeskeinen tai toisten toiveisiin mukautuva? Selityksenä voi olla lapsuudessa syntynyt tunnelukko – Tästä on kyse self help -hitissä - Elämä. LuPsy: IMPLISIITTINEN PERSOONALLISUUSTEORIA. - Se tarkoittaa arkiajattelumme uskomuksia siitä, mitkä luonteenpiirteet kuuluvat yhteen, mitkä ovat toistensa vastakohtia ja mitkä ovat tärkeitä luonteenpiirteitä.
Jani Kaaro: Lahjakkuus - synnynnäistä vai harjoittelun tulos? Julkaistu 02.06.2015 - 08:54.
Päivitetty 12.06.2015 - 15:38 Lapsena uskomme kykenevämme mihin vain. Meistä voi tulla astronautteja, professoreita, lääkäreitä tai supersankareita. Jotkut meistä säilyttävät tämän ihailtavan uskon omaan itseensä läpi elämän; toiset menettävät sen jo nuorella iällä. Miksi? D: The Dark Factor of Personality. Untitled. Juha Siltalan kolumni: Nuoria miehiä syrjäytyy työmarkkinoilta – mutta kierteen voi myös katkaista. Netn152 17. Moral Machine. Self-Driving Cars Will Kill People. Who Decides Who Dies? Nuorten arvot ja asenteet jyrkkenevät – ”Meillä kasvaa kovasydäminen nuoriso” Epävarmat ajat heijastuvat suoraan nuorten arvoihin.
Asenteet jyrkentyvät, kun työtä ei ole ja ruokakaapista alkaa löytyä vain makaronia. 1980-luvulta saakka nuorten arvoja tutkineen nuorisotutkimuksen emeritaprofessori Helena Helven mukaan arvojen erilaistuminen on ollut koko ajan näkyvissä. 2000-luvulla uusliberalistinen ja nationalistinen arvomaailma on raivannut tietään myös nuorten keskuudessa. Nuorten arvoja ja asenteiden muutosta vertailevat Helven tutkimukset (1993; 2002, 2015) osoittavat, että 2000-luvulla osa nuoria oli omaksunut uusliberialistisia ja nationalistisia arvoja.
Kuka on pahin vihollisesi? Taistelu nykyisen minän ja tulevaisuuden minän välillä on epäreilu.
Nykyinen minä on paikalla ja sillä on kaikki valta: se laatii tehtävälistoja, allekirjoittaa työsopimuksia, ottaa lainaa, makaa sohvaperunana, hankkii tatuointeja ja lihoo. Tulevaisuuden minä on täydellisesti nykyminän armoilla eikä nykyminä voisi paljon vähempää välittää. Tutkimusten mukaan suhtaudumme tulevaisuuden minään kuin vieraaseen. ”Hei tulevaisuuden minä, sinua varmaan ottaa päähän. Taisit odottaa, että olisin liikkunut enemmän ja elänyt säästeliäämmin ja syönyt terveellisemmin. Tulevaisuuden minä on kuin Matt Damon tai Natalie Portman sanonta do something today that your future self will thank you for Kuva: YLE / Tiede prisma studio. Tekisinkö huomenna sen, minkä voi tehdä tänään? – Viivyttelyn ja aikaansaamisen psykologiaa – PSYKOLOGIAA. Suomen kielen sana ’aikaansaaminen’ on sikäli mainio, miten lyhyeen tilaan siinä on pakattuna kaikki olennainen aiheesta.
Jotain pitäisi saada tehtyä ja mieluiten ajoissa. Useimmiten aikaansaamiseen ei kuitenkaan juuri kiinnitetä huomiota niin kauan kuin asioita saadaan aikaan. Joku saattaa kyllä olla erityisen aikaansaava tai ainakin vaikuttaa sellaiselta. Tässä blogitekstissä käsitellään erityisesti viivyttelyä ja sitä, mitä aikaansaamisen ongelmista tiedetään psykologisen tutkimuksen valossa. Rautaisen tahdonvoiman salaisuus selvisi: itsekuri toimii niillä, joilla on oikeat uskomukset - Tiede. Kuka on pahin vihollisesi? Psykiatri: Lievä masennus voi olla hyödyksi – siitä ei kannata pyristellä heti irti - Kotimaa. Optimisti menestyy töissä paremmin kuin pessimisti, mutta voiko optimistiksi oppia? - Ura. Pessimismi ei olekaan pahasta – yltiöpositiiviset voivat pettyä pahemmin - Elämä. Introvertti viihtyy itsekseen. Pitkä luonnetutkimus yllätti: Persoonallisuus voi muuttua elämän varrella perusteellisesti.
Skotlantilaistutkimus on samoilla linjoilla kuin aiempi saksalaistutkimus. psykologia 24.2.2017 klo 19:26päivitetty 25.2.2017 klo 11:09.
Puheliaan saa käskeä hiljaiseksi, mutta hiljaiselle ei saa sanoa "puhu" – miksi? KajaaniPuheen sorina täyttää tilan.
Nauru raikaa, kuulumisia vaihdetaan ja toisten päälle puhutaan. Yhden henkilön ääni kajahtaa kuitenkin ylitse muiden. – Laura hiljaa! Koko porukka remahtaa nauruun, myös Laura Karjalainen. Puhelias Karjalainen oli muutama vuosi sitten eräällä opiskelijareissulla, jonka aikana hän sai jatkuvasti kuulla saman karjaisun eräältä vanhemmalta tutor-opiskelijalta. – Kaikki muutkin höpöttivät, mutta hän oletti, että kun karjaisee "Laura hiljaa", niin kaikki muutkin hiljenevät.
Kyllä, olemme itsekeskeisiä, mutta emme omasta syystämme. Kun luotto yhteisiin instituutioihin, uskontoihin sekä ideologioihin häviää, jäljelle jää yksilö.
Me olemme itsekeskeisiä, koska muuta mahdollisuutta ei ole. Yksinäisyys Ensimmäinen kohtaus: Henkilö herää, meikkaa kasvonsa, menee takaisin sänkyyn makaamaan ja ottaa itsestään 20 kuvaa. Hän valitsee kuvista yhden, käsittelee sen ja julkaisee sosiaalisessa mediassa. Deindividuation. According to Le Bon (1895), deindividuation is when a person’s sense of individuality is lost when amongst a crowd, or in an anonymous setting.
This psychological state can be triggered by something as simple as being in a large group, to wearing a uniform etc. Looking at history, we can see a multitude of evidence of deindividuation taking place. The Nazi’s in WW2, Ku Klux Klan (KKK) in the 1960s, and more recently the nationwide riots in 2011 to name but a few. It is an important issue which we need to address to help understand criminal behaviour, and to develop ways in which to prevent it. Research by Zimbardo (1970) looked into the effect uniform had on a participants’ behaviour. Interestingly, a similar study was carried out by Johnson and Downing (1979). However, Diener et al (1977) found that gender differences do occur when looking at deindividuation, for example, a greater disinhibition of aggression has been found in males.
Identifiability and self-presentation: computer-mediated communication and intergroup interaction. - PubMed - NCBI.