Vakavuuden hämärtyminen saa asioiden tärkeysjärjestyksen unohtumaan – Etiikka.fi. Korona-aikana täytyy kantaa huolta keskenään vaikeasti verrattavista, jopa yhteismitattomista asioista.
Kansalaisten perusoikeuksia joudutaan rajoittamaan. Lapset ja nuoret oireilevat sosiaalisten kontaktien puuttuessa. Taiteen ja kulttuurin toimijat ovat vaikeuksissa. Tapahtuma-, matkailu- ja ravintola-alalla koetaan konkursseja, ja työttömyys uhkaa monia. Ennen kaikkea viruksen levitessä useita ihmisiä kohtaavat kuitenkin vakava sairaus ja kuolema. Eri tavoin merkityksellisten tarpeiden ristipaineessa saattaa järkeviltä ja vastuullisiltakin yksilöiltä, niin kansalaisilta kuin poliittisilta päätöksentekijöiltäkin, unohtua melko ilmeiseltä vaikuttava asioiden tärkeysjärjestys.
Pääkaupunkiseudulla tehtiin alkuvuodesta 2021 kaksi päätöstä, joiden voidaan katsoa ilmentävän outoa käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä ja siten eräänlaista vakavuuden tajun hämärtymistä. Koronan torjunta ”aikuiset edellä” on kelpo lähtökohta. Kyse on koronakeskustelun käsitteellisestä viitekehyksestä. Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lääketeollisuus rahastaa rokotteilla ja vaikeuttaa epidemioiden ehkäisyä.
Koronaviruksen leviäminen olisi voitu pysäyttää Kiinaan, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.
Vuonna 1955 yhdysvaltalainen lääkäri Jonas Salk kehitti rokotteen vaaralliseen tartuntatautiin polioon. Kun Salkilta kysyttiin, aikooko hän rikastua keksinnöllään, hän vastasi että rokote kuuluu ihmisille. “Voiko auringon patentoida?” Kuului hänen tunnettu vastauksensa. Jos polion selättäminen toi ihailua humaanille tutkijalle ja avoimelle tieteelle, covid-19:n aikakaudella juhlistetaan suuria lääkeyhtiöitä. Tosiasiassa rahavetoinen lääketeollisuus on merkittävä syy tilanteen vakavuudelle.
The Trolley Problem. Omat arvot – huijataanko meitä tässäkin? ”Meidän olisi opittava tyytymään”, neuvoo filosofi – Valinnanvapaus on elitistinen ongelma, josta moni suomalainen kärsii - Elämä. ”Olen osa vastarintaliikettä Trumpin hallinnossa” – HS julkaisee kokonaisuudessaan The New York Timesissa ilmestyneen kirjoituksen, jossa korkea virkamies kertoo Valkoisen talon tapahtumista - Ulkomaat. ”Olen osa vastarintaliikettä Trumpin hallinnossa” – HS julkaisee kokonaisuudessaan The New York Timesissa ilm Helsingin Sanomat julkaisee käännöksen The New York Timesissa 5.9.2018 ilmestyneestä kirjoituksesta, jossa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallintoon kuuluva korkea virkamies kertoo Valkoisen talon tapahtumista.
Kirjoittaja esiintyy nimettömänä, koska hänen henkilöytensä paljastuminen vaarantaisi hänen työpaikkansa. Kirjoittajan henkilöys on vain The New York Timesin tiedossa. HS julkaisee tekstin sen poikkeuksellisuuden vuoksi. Olen presidentin palveluksessa, mutta samanmieliset työtoverini ja minä olemme luvanneet tehdä tyhjäksi osan hänen agendastaan ja pahimmista taipumuksistaan. Presidentti Trumpin presidenttiys on joutumassa testiin, jollaista kukaan nykyajan amerikkalaisista johtajista ei ole kohdannut. Ei ole kyse vain siitä, että erikoissyyttäjällä on suuri merkitys. Minä jos kuka tiedän. Elämä on ongelma, joka ei ratkea – filosofi varoittaa positiivisen ajattelun riskeistä. Filosofi Sami Pihlströmin mukaan elämässä tärkeintä on moraali, ja juuri siinä jokainen epäonnistuu jatkuvasti.
Jotta moraalinen toiminta ylipäätään olisi mahdollista, pitää katse kääntää negatiiviseen, elämän synkkiin puoliin. Siinä missä positiivinen ajattelu pohtii lätkäjoukkueen menestymistä, negatiivinen filosofia tutkii keskitysleirin kärsimyksiä. Uskonnonfilosofian professorin Sami Pihlströmin uusi kirja on otsikkonsa mukaisesti käsky. Teoksen nimi on Ota elämä vakavasti – Negatiivisen ajattelijan opas (2018). Elämän ottaminen vakavasti tarkoittaa keskittymistä kielteiseen: pahuuteen, kärsimykseen, kuolemaan ja syyllisyyteen. . – En pyri moralisoimaan ja arvostelemaan muiden tapoja suhtautua moraaliin. Hän esittää myös, että nykyään kovin suosittu “positiivinen ajattelu” uhkaa murentaa moraalin perustan.
Tällöin moraalinen pohdintakin muuttuu vain yhdeksi välineeksi, jonka avulla havitellaan esimerkiksi hyvinvointia tai kilpailukykyä. Kolme tähteä. Elämä on ongelma, joka ei ratkea – filosofi varoittaa positiivisen ajattelun riskeistä. Moral Machine. Slaughterbots. Psmag. Eutanasiasta kerrotaan vain kauniita tarinoita – Vastustajat leimataan julmureiksi - Suomenkuvalehti.fi. Want To Be Popular? You’d Better Follow Some Simple Moral Rules. Imagine that an out of control trolley is speeding towards a group of five people.
You are standing on a footbridge above, next to a large man. If you push him off the bridge onto the track below, his body will stop the trolley before it hits the five people. He will die, but the five others will be saved. Should you push the man off the bridge? Before you make your decision, you should know that your popularity could depend on it.
You might say yes; saving five lives outweighs the harm of killing one person. On the other hand, you might say no; killing someone is just wrong, regardless of any positive consequences there might be. Which do you choose? Statistically, more people think that it’s wrong to push the man off the bridge to save the five others. Some scholars have argued that deontological intuitions arise from “irrational” emotional responses. Toeing the line may come naturally. www.shutterstock.com. Red, white, and blue enough to be green: Effects of moral framing on climate change attitudes and conservation behaviors. Oregon State University — Cascades, 2600 NW College Way, Cascades Hall, Bend, OR 97701, United States Received 16 March 2015, Revised 15 February 2016, Accepted 19 February 2016, Available online 22 February 2016.
Hyve-etiikka. Olli-Pekka Vainio (julkaistu 17.5.2016) Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan suuntaus, joka mukaan tekojen moraalista luonnetta arvioidaan siitä näkökulmasta kuinka moraalisesti ihanteellinen, eli hyveellinen, yksilö toimisi.
Hyve-etiikka esitetään usein vaihtoehtona seuraamusetiikalle eli utilitarismille ja sääntöetiikalle eli deontologiselle etiikalle, joissa tarkastelu keskittyy teon seurauksiin tai yleistettävien käskyjen ja sääntöjen noudattamiseen. (Ks. Etiikka) Modernin moraalifilosofian ongelma Hyveitä koskeva teoretisointi liitetään tyypillisesti Aristoteleen (384–322 eaa.) ajatteluun. (Ks. Terveydenhoidossa on pakko valita – Testaa, kenet sinä jättäisit hoitamatta. Hengityskone lihassurkastumapotilaalle?
Etelänmatka ihotautia sairastavalle? Miten sinä hoitaisit, jos olisi lääkäri? Tutustu seuraaviin esimerkkipotilaisiin. Tekoälytutkija Timo Honkela sairastui parantumattomasti – nyt hän haluaa kertoa meille tulevaisuudesta, jota ei itse tule näkemään - Sunnuntai.