Tutkimus: Jos EU luopuisi soijan tuonnista, sika- ja kanamäärä pitäisi puolittaa - Maatalous. Soija ei sinänsä ole pahis, mutta sen tuotannon laajuus aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia.
Soijapelto Brasiliassa. Jos EU haluaisi päästä kokonaan eroon tuontisoijasta, sian- ja siipikarjanlihan tuotantoa pitäisi vähentää 43–58 prosenttia. Näin arvioivat Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat maanantaina julkistetussa tutkimuksessaan. EU tuo suuret määrät soijaa ennen kaikkea Etelä-Amerikasta. Siellä soijan laajamittainen tuotanto aiheuttaa metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Suurin osa EU:n tuomasta soijasta käytetään rehuksi lihan, maidon ja munien tuotannossa. Suomessa tilanne on paljon parempi kuin EU:ssa keskimäärin. Rehuteollisuus on kiinnostunut korvaamaan tuontisoijaa kotimaisella herneellä ja härkäpavulla. Koko EU:n tasolla soija on kuitenkin niin merkittävä rehuvalkuaisen lähde, että siitä luopuminen johtaisi valtaviin muutoksiin. Soija ei sinänsä ole ympäristölle haitallinen kasvi, tutkijat muistuttavat. Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin.
Hyönteiskato askarruttaa.
Yle uutisten aiheesta kertova juttu löytyy tästä. Artikkeli johti vilkkaaseen keskusteluun ja moniin kysymyksiin. Niistä tiivistimme tärkeimmät: tässä yksitoista kysymystä ja vastausta, mukana myös arvio Suomen tilanteesta. Vastaajana Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön hyönteistiimin vetäjä, yli-intendentti Pasi Sihvonen. Mesibaareja vai tehotaloutta? 1. kysymys: – Mitä voimme tehdä hyönteisten pelastamiseksi? Pasi Sihvonen vastaa: – Elinympäristöjen väheneminen, yksipuolistuminen ja pirstaloituminen ovat keskeisiä hyönteiskadon syitä. 2. kysymys: – Pitääkö tehomaataloutta ja tehometsätaloutta rajoittaa, kun esimerkiksi mustikan väheneminen aiheuttaa hyönteisten lajikatoa?
Pasi Sihvonen vastaa: – Tutkimustuloksien mukaan tehomaatalouden alueilla hyönteiskato on ollut massiivista. Ruoantuotanto riippuu pölyttäjistä 3. kysymys: – Ovatko hyönteismyrkyt vai ilmastonmuutos pahempi uhka hyönteispopulaatioille? Keski-Euroopan hyönteissyöjät taantuvat. Kukaan ei ole vegaani! – Tarinoita kestävästä kehityksestä. Osa meistä ihmisistä innostuu helposti.
Erityisen helposti innostumme asioista, joilla koetamme muuttaa elämäämme positiiviseen suuntaan. Yksi tällainen muutos voi olla ruokavalion laittaminen uuteen uskoon, esimerkiksi jättämällä eläinperäiset tuotteet pois ruokavaliosta. Tällaista ruokavaliota kutsutaan vegaaniseksi ruokavalioksi ja sen noudattajia vegaaneiksi. Yleisemmin veganismilla ymmärretään kaikista eläinperäisistä tuotteista luopumista. Suuri osa ihmisitä aloittaa vegaanisen ruokavalion noudattamisen terveydellisistä syistä, osaa motivoivat kyseisen ruokavalion pienemmät ympäristövaikutukset ja pieni osa kokeilijoista on mukana eläineettisistä syistä. Kirjahyllystäni löytyy Christien Meindertsman loistava teos PIG 05049, joka on hieno kuvakirja siitä, mihin kaikkeen siasta saatavia raaka-aineita voidaan käyttää. Samaan aikaan olemme hävittäneet maapallolta hyvin nopeaan tahtiin muut vapaana elävät isot nisäkkäät. Karsinasta kauppaan.
Kirjautuneena saat kaiken irti Ylen palveluista.
Tietojen tallentaminen epäonnistui. Yritä hetken kuluttua uudelleen. Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Lähetämme salasanan vaihtolinkin sinulle sähköpostitse Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä vaihtaaksesi salasanasi. Salasanasi on nyt vaihdettu. Yle Tunnus on aktivoitu. Voit nyt palata takaisin sovellukseen puhelimesi valikosta ja jatkaa sen käyttöä. Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä aktivoidaksesi Yle Tunnuksesi. Väärinkäytön estämiseksi haluamme varmistaa, että olet aito käyttäjä. Australialainen tila tuottaa kuudenneksen maan tomaateista merivedellä, ilman kasvumaata tai fossiilisia polttoaineita. Port Augustassa, Etelä-Australian autiomaassa on maatila, joka tuottaa 15 prosenttia maan tomaateista – ilman makeaa vettä, kasvumaata, kasvinsuojeluaineita ja fossiilisia polttoaineita.
Sundrop Farmsin tuotantolaitos pääsi täyteen vauhtiin lokakuussa, kertoo Modern Farmer -lehti. 20 hehtaarin tilalla kasvaa 180 000 tomaatintainta, jotka tuottavat 18 000 tonnia tomaatteja vuodessa. Tärkeimmät tuotantopanokset ovat merivesi ja auringonvalo – molemmat ilmaisia. Merivesi pumpataan tilalle viiden kilometrin päästä. Siitä poistetaan suola aurinkovoimalla. Aurinkovoimalla myös tuotetaan lämpöä ja sähköä kasvihuoneille. Tilan maamerkki on 115 metriä korkea aurinkovoimatorni. 23 000 peiliä heijastaa torniin auringon valoa. Tila on kuitenkin sähköverkossa. "Tomaatit kasvatetaan vesiviljelynä kookoskuidussa, jolloin maa-ainesta ei tarvita", tila kertoi lokakuussa uutiskanava Al-Jazeeralle.
Kulttuurirahastolta ennätyspotti fosforipäästöjen tutkimiseen. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt lähes kolme miljoonaa euroa monitieteiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maataloudesta vesiin päätyvän, rehevöittävän fosforin vähentämiseksi.
Asiasta kerrottiin keskiviikkona. Vetovastuu on Suomen ympäristökeskuksella, Sykellä, ja tutkimukseen osallistuvat myös Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopisto, Pyhäjärvi-instituutti sekä elykeskuksia. Kolmivuotisen hankkeen ensimmäiselle vuodelle Suomen Kulttuurirahasto myönsi miljoona euroa. Kaikkiaan rahoitusta on varattu 2,8 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä Kulttuurirahaston kaikkien aikojen kalleimman tutkimushankkeen. "Kulttuurirahasto on viime vuosina etsinyt aktiivisesti tapoja tukea suomalaista maataloutta tavoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja turvaavat täällä kestävän maatalouden harjoittamisen pitkälle tulevaisuuteen, toteaa yliasiamies Antti Arjava Kulttuurirahastosta. Maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseen on panostettu voimakkaasti Suomessa ja muualla. WWF:n Lihaopas - valitse vähemmän ja parempaa lihaa. Lihaopas - WWF. Totuus tuotantoeläimistä. Finnish fur farming - tarhaajan päivä. Untuvikot.
Broilereiden hyvinvointi.